Remontoitu omakotitalo osoittautui homepommiksi – salainen virhe, puuttuva rakennuslupa ja kaupanpurku
Asiakkaamme ostivat Helsingistä vuonna 1957 valmistuneen, täysin remontoiduksi markkinoidun omakotitalon 355 000 euron kauppahinnalla. Ennen kauppaa tehdyssä kuntotarkastuksessa ja homekoiratutkimuksessa ei havaittu korjaustarpeita. Kaupan jälkeen talon rakenteista paljastui laajoja kosteus- ja mikrobivaurioita, eikä remonteille ollut haettu rakennuslupaa. Lisäksi selvisi, että talosta oli vuosia aiemmin tehty kuntotarkastus, jota ostajat eivät saaneet nähdä ennen kauppaa.
Myyntiesite lupasi täysin remontoidun omakotitalon
– Omakotitaloa myytiin täysin remontoituna, kertoo toinen ostajista.
Myyntiesitteen mukaan taloon oli uusittu sähköt, viemäri- ja käyttövesiputket, katto, ulkoverhoilu, öljypoltin ja öljysäiliö. Lisäksi keittiö ja sauna oli remontoitu ja keskikerrokseen oli rakennettu vuolukivitakka. Kaikki pinnat sekä tekniikka oli päivitetty vuosina 2010–2017.
Ostajien annettiin ymmärtää, ettei merkittäviin korjaustarpeisiin tullut varautua, koska kiinteistö oli täysin läpikäyty myyjän tekemien remonttien yhteydessä.
– Todellisuus löi vasten kasvoja talo osoittautuessa täydelliseksi homepommiksi. Millekään muutostöille ei ollut haettu rakennuslupaa, ostaja kertoo.
Puuttuva rakennuslupa – remonteille ei ollut lupaa eikä piirustuksia
Kaupan jälkeen selvisi, ettei muutostöille ollut piirustuksia tai suunnitelmia eikä haettu edes rakennuslupaa.
– Koska remonteille ja muutostöille ei ole ollut piirustuksia eikä lupaa, ei voida varmistua, että kiinteistö soveltuu asuinkäyttöön ja että se on rakennettu asianmukaisesti rakentamismääräyksiä ja hyvää rakentamistapaa noudattaen, asiaa hoitanut kiinteistölakimies Juuso Lahti kertoo.
Ostajan on voitava luottaa esimerkiksi siihen, että kiinteistön rakennukselle on haettu ja saatu tarvittava rakennuslupa. Rakennusluvan puuttuminen voi vaikuttaa vakuutuskorvaukseen, jos talossa sattuu vahinko.
Kosteus- ja homevauriot paljastuivat siistin pinnan alta
Varsinainen yllätys kuitenkin piili talon rakenteissa siistin pinnan alla.
Kaupan jälkeen paljastuivat sisäilmaongelmia aiheuttavat mikrobivauriot talon rakenteissa. Tarkemmissa tutkimuksissa omakotitalo osoittautui purkukuntoiseksi.
– Olimme koko perhe alkaneet oireilemaan talossa niin voimakkaasti, että meidän oli pakko siirtyä asumaan yläkerrassa olevaan makuuhuoneeseen.
– Ilmeni ihottumaa, ihon ja silmien kuivumista ja rähmimistä, kurkkukipua ja päänsärkyä, kuivaa yskää, keuhkokipuja ja nivelkipuja ja -jäykkyyttä, aivosumua, eli kaikkea mahdollista, jonka yhdistimme pahaan sisäilmaongelmaan.
Aiempi kuntotarkastusraportti olisi estänyt asuntokaupan
Todellisuus rävähti päin silmiä, kun saimme luettavaksi talosta aikaisemmin tehdyn kuntotarkastusraportin.
– Kiinteistölle oli tehty vuosia aikaisemmin kuntotarkastus, johon emme saaneet tutustua ennen kauppaa. Jo sen perusteella emme olisi koskaan taloa ostaneet.
Raportin mukaan kellarin sisätiloihin oli tullut useita kertoja hallitsemattomasti vettä, mikä oli aiheuttanut laajoja kosteusvaurioita eri rakenteisiin. Myös saunan ja WC:n lattian läpi oli tapahtunut vuotoja, joiden korjaamisesta ei ollut raportissa mainintaa. Vanhat kosteusvaurioituneet eristeet, puuosat ja pintamateriaalit oli jätetty uusien materiaalien alle.
Kuntotutkimus paljasti homevaurion laajuuden – talo oli purkukuntoinen
Kaupan jälkeen asiakkaamme teettivät kuntotutkimuksen, jossa talon ongelmat paljastuivat kaikessa laajuudessaan.
Pintarakenteita purettaessa kosteus- ja homevauriot yllättivät jopa kokeneen rakennusterveysasiantuntijan. Kosteus oli lahottanut talon kantavia rakenteita, ja yläkerta oli sortumisvaarassa.
Ulkoseinien sisäverhouslevyjä purettaessa paljastui, että ulkoseinärakenteeseen on jätetty runsaasti eri rakennusajankohtien mukaisia rakennekerroksia, joita ei tehtyjen remonttien yhteydessä oltu poistettu. Ulkoseinä ei tuulettunut, mikä oli pahentanut homeongelmaa ja mikrobialtistusta.
Julkisivurakenne todettiin lähes kauttaaltaan lahoksi, eli rakenteeseen kohdistuva kosteusvauriomekanismi oli päässyt vaikuttamaan jo pitkään. Rakenne ei ollut toiminut koskaan rakennuksen historian aikana asianmukaisesti, sillä alkuperäinen julkisivurakenne olisi tullut ensin purkaa kauttaaltaan ennen uuden asentamista. Kosteus oli päässyt vaikuttamaan jo runkorakenteen kantaviin osiin.
Tutkimuksen mukaan rakennuksessa oli selkeä ja aistinvaraisesti todettavissa oleva, erittäin vakava ja laajamittainen asumisterveyshaitta, joka ei tullut ilmi kiinteistökauppaa tehtäessä. Rakennuksessa ei ollut suositeltavaa asua. Kuntotarkastus oli tehty huolimattomasti ja jätetty runsaasti olennaista informaatiota kertomatta aiemmista kosteusvaurioista, niiden korjaustavasta, purkamattomista haitta-aineista sekä kiinteistön aiemmin tiedossa olleesta huonosta kunnosta.
Yläpohjan rakenteiden vauriot todettiin erittäin vakaviksi ja laajamittaisiksi, ja sisäilman laatu oli koko rakennuksessa erityisen huonolaatuista ja tunkkaista.
Kymmeniä rakennusvirheitä ja vakava paloturvallisuusriski
– Talossa paljastui kymmenittäin eriasteisia rakennusvirheitä, joista osa olisi vaikuttanut jopa koomisilta, ellei kyse olisi ollut niin vakavista virheistä, ostaja kertoo.
– Esimerkiksi yläkerran kylpyhuoneen lattia oli valettu suoraan eristepurujen päälle. Välissä oli ainoastaan tuulensuojapaperi. Valua ei ollut tuettu alapuolelta mitenkään. Kylpyhuoneen käyttö suositeltiin lopetettavaksi välittömästi. Kaiken lisäksi lattialämmityskaapelit oli asennettu suoraan alla ollutta paperia ja purueristettä vasten, mikä oli vakava paloturvallisuusriski.
– Listaa virheistä voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään, joten ainoa mahdollinen lopputulos oli saada kauppa puretuksi.
Kaupanpurku sovinnolla käräjäoikeudessa
Kaikista virheistä reklamoitiin, ja niistä neuvoteltiin kiinteistön myyjän kanssa. Haastehakemuksen jättämisen jälkeen riita-asiaa soviteltiin käräjäoikeudessa, joka vahvisti osapuolten neuvotteleman sovinnon.
Saavutetun sovinnon mukaan kiinteistö myytiin eteenpäin purkukuntoisena, ja myyjä sitoutui korvaamaan valtaosan ostajien myyntitappiosta. Kumpikin osapuoli vastasi omista oikeudenkäyntikuluistaan.
– Tuomioistuimessa olevan asian sopiminen voi olla järkevää monista syistä, erityisesti kulujen ja riskien minimoimiseksi sekä ajan säästämiseksi, Juuso Lahti toteaa. – Tässä tapauksessa sopimalla saavutettiin päämiestemme kannalta epäilemättä paras mahdollinen lopputulos.
Vaikka asiansa voittaisi käräjäoikeudessa, hävinnyt osapuoli vie asian yleensä hovioikeuden ratkaistavaksi. Tällöin lopullisen ratkaisun saaminen riidalle vie pitkän aikaa, mikä haittaa etenkin ostajapuolen elämää. Sittenkään korvauksen saaminen ulosoton kautta ei ole aina varmaa, vaikka asiansa voittaisi.
– Sovittelun avulla vältettiin pitkä ja kallis oikeusprosessi ja päästiin lopputulokseen, joka oli päämiehillemme edullinen. Ratkaisu oli reilu ja varmisti, etteivät päämiehemme kärsineet taloudellisesti liikaa, Lahti tiivistää.
Asiakkaiden kokemus: kiinteistölakimies vei asian maaliin
Myös asiakkaamme olivat tyytyväisiä lopputulokseen ja siihen, että riita-asia saatiin päätökseen kohtuullisessa ajassa.
– Olemme erittäin kiitollisia Helsingin toimiston juristeille, joista useampi osallistui asiamme hoitoon. Otimme yhteyttä heti, kun asunnosta löytyi ongelmia ja saimme saman tien ohjeet, miten edetä asian kanssa. Meitä pidettiin koko prosessin ajan tietoisena kaikesta ja selitettiin selkeästi seuraavat toimet.
– Juusolla oli tiukka ote tilanteesta, ja juttu hoidettiin hienosti maaliin, ostaja tiivistää pariskunnan ajatukset.
– Suosittelemme ehdottomasti Kiinteistölakimiehen asiantuntemusta kaikissa asumisen ongelmatilanteissa.
Salainen virhe omakotitalossa – mitä ostajan kannattaa tehdä?
Voiko ostaja vedota virheeseen, vaikka ennen kauppaa tehdyssä kuntotarkastuksessa ei löytynyt mitään?
Kyllä. Maakaaren mukaan kiinteistössä voi olla laatuvirhe, jos myyjä on antanut virheellisiä tietoja tai jättänyt kertomatta seikasta, jonka hän tiesi, tai jos kiinteistössä on salainen virhe, jota ostaja ei voinut havaita tarkastuksessa. Ostajalla ei ole velvollisuutta tarkastaa rakenteita avaamalla.
Lue lisää: Ostajan selonottovelvollisuus ja kuntotarkastajan vastuu asunto- ja kiinteistökaupassa.
Mitä ostajan kannattaa tehdä heti virheen löydyttyä?
Virheestä on ilmoitettava myyjälle kohtuullisessa ajassa siitä, kun ostaja havaitsi virheen tai hänen olisi pitänyt havaita se. Vauriot kannattaa dokumentoida, ja niiden laajuus on hyvä selvittää kuntotutkimuksella. Kiinteistöasioihin perehtyneeltä lakimieheltä kannattaa kysyä neuvoa jo varhaisessa vaiheessa.
Lue lisää: Miten asuntokaupan reklamaatioprosessi etenee?
Onko puuttuva rakennuslupa kaupan virhe?
Se voi olla. Ostajan on voitava luottaa siihen, että rakennuksella ja sen muutostöillä on tarvittavat luvat. Luvan puuttuminen voi olla maakaaressa tarkoitettu vallintavirhe, joka oikeuttaa ostajan esittämään vaatimuksia myyjälle.
Lue lisää: Vallinta- ja oikeudellinen virhe asuntokaupan virheinä.
Epäiletkö, että ostamassasi talossa on salainen virhe tai puuttuva rakennuslupa? Ota yhteyttä Kiinteistölakimieheen, niin selvitämme, millaisia oikeuksia sinulla on myyjää kohtaan.

Juuso Lahti
Kiinteistölakimies (OTM)