Kosteusvaurio ja toimenpiderajan ylittyminen
Kosteusvaurio voi aiheuttaa asukkaille lukuisia erilaisia terveyshaittoja, joten mikäli huomaat talossa kosteusvaurion, täytyy ongelman korjaus aloittaa heti. Kosteusvaurio on yleensä myös merkki rakenteiden ongelmasta.
Tässä artikkelissa keskitymme kertomaan, miten kosteusvaurio todetaan ja mitä tarkoittaa toimenpiderajan ylittyminen. Artikkelin luettuasi tiedät, kenen puoleen kääntyä kosteusvaurion löytymisen jälkeen.
Mikä on kosteusvaurio ja mikä sen voi aiheuttaa?
Rakennuksen rakenteisiin ilmestynyt kosteusvaurio on merkki rakenteiden osien vaurioista. Merkkejä kosteusvauriosta ovat esimerkiksi home, puutteellinen vedeneristys, rakenteiden näkyvät virheet, mikrobivauriot ja muutokset maaperässä.
Kosteusvaurio muodostuu yleensä putkien vuotamisesta tai rakennuksen ulkopuolelta tulevasta kosteudesta. Kosteus pääsee asuntoon helpommin, jos salaoja on puutteellinen tai rakennuksen alapohjaan pääsee kapillaarisesti ylöspäin nousemaan kosteutta maaperästä. Myös rakennuksen yläpohja voi homehtua kosteusvaurion seurauksena.
Usein kosteusvaurion aiheuttaa jo rakentamisen aikana tapahtunut virhe. Siksi onkin erittäin tärkeää ottaa yhteyttä asiantuntevaan kiinteistölakimieheen, mikäli kosteusvaurio ilmenee asuntokaupan yhteydessä.
Miten kosteusvaurio voidaan todeta?
Kosteusvaurio voidaan todeta muun muassa näkyvistä jäljistä, pintakosteusosoittimella ja rakennekosteusmittauksella. Näitä menetelmiä käyttämällä asiantuntija voi tarkistaa kosteusvaurion olemassaolon ja laajuuden sekä toimenpiderajan ylittymisen.
Toimenpiderajan ylittymisellä tarkoittaa tilannetta, jossa tehdyt mittaukset osoittavat kosteuden ylittävän tietyt raja-arvot. Tällöin rakenteisiin on päätynyt liikaa kosteutta ja se vaatii välittömiä toimia kosteusvaurioiden korjaamiseksi.
Näkyvän kosteusvaurion toteaminen
Yksi selkeimmistä kosteusvaurion merkeistä ovat näkyvät jäljet, kuten värimuutokset, tahrat tai homekasvusto seinissä, katoissa tai lattioissa. Lisäksi kosteusvaurio voidaan todeta aistinvaraisesti.
Mikäli rakenteissa havaitaan selkeä homeen haju tai näkyvää mikrobikasvustoa, viittaa tämä vahvasti kosteusvaurioon ja siihen, että toimenpideraja on ylittynyt.
Pintakosteusosoitin
Näkyvien merkkien lisäksi käytetään pintakosteusosoitinta, joka mittaa kosteuspitoisuutta rakenteen pinnalta. Jos pintakosteusosoitin osoittaa kosteuden esiintymistä, sen varmistamiseksi vaaditaan lisämittaukset.
Rakennekosteusmittaus
Rakennekosteusmittaus tehdään syvemmälle rakenteisiin. Jos rakennekosteusmittaus osoittaa, että kosteuspitoisuus ylittää tietyt raja-arvot, katsotaan toimenpiderajan ylittyneen. Tämä tarkoittaa sitä, että rakenteisiin kertynyt kosteus vaatii välittömiä toimenpiteitä vaurioiden korjaamiseksi.
Lämmöneristeiden tarkastus
Kosteusvaurion toteamisessa voidaan tarkastaa myös lämmöneristeet silloin, jos ne eivät ole suoraan kosketuksissa ulkoilman tai maaperän kanssa. Lämmöneristeiden aiheuttama riski kosteusvauriolle kasvaa, jos rakenteesta on vahvistettu ilmayhteys sisätiloihin, mikä voidaan todentaa esimerkiksi merkkiaineiden tai merkkisavujen avulla.
Miten toimenpiderajan ylittyminen määräytyy?
Kun rakennuksen kosteusvaurio on löytynyt, on yllä mainittujen mittausten avulla selvitettävä, ylittyykö toimenpideraja. Eli ylittyvätkö rakenteiden terveellisyyttä sekä kuntoa määrittävät kosteuden ja mikrobien esiintymisen raja-arvot.
Valviran julkaiseman asumisterveysasetuksen 20 §:n mukaan toimenpiderajan ylittymisenä pidetään seuraavia rakennuksen rakenteiden ongelmia:
- korjaamaton kosteus- tai lahovaurio.
- aistinvaraisesti todettua ja tarvittaessa analyyseillä varmistettu mikrobikasvu rakenteissa tai sellaisessa tilassa, jolle sisällä oleva voi altistua.
- mikrobikasvu voi myös sijaita rakennuksen sisäpinnalla, sisäpuolisessa rakenteessa tai lämmöneristeessä silloin, kun lämmöneriste ei ole kosketuksissa ulkoilman tai maaperän kanssa.
Vaikka mikrobikasvustoa ei välttämättä ole ehtinyt muodostua, riittää silti korjaamaton kosteusvaurio toimenpiderajan ylittymiseen.
Mitä kosteusvaurion löytymisen jälkeen tapahtuu?
Terveydensuojelulain 7 luvun 27 §:ssa esitetään asia seuraavasti: ”Jos asunnossa esiintyy melua, tärinää, hajua, valoa, mikrobeja, pölyä, savua, liiallista lämpöä tai kylmyyttä taikka kosteutta, säteilyä tai muuta niihin verrattavaa, siten, että siitä voi aiheutua terveyshaittaa asunnossa tai muussa tilassa oleskelevalle, toimenpiteisiin haitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi on ryhdyttävä viipymättä.”
Mikäli löydät kosteusvaurion, kutsu paikalle sisäilmatutkija, joka voi selvittää ongelman laajuuden ja seuraavat toimenpiteet. Sisäilmatutkija auttaa löytämään homeongelman, kosteusvaurion, sisäilmaongelman, mikrobiongelman tai lahovaurion. Tutustu Sisäilmatutkijan palveluihin.
Epäiletkö kiinteistökaupan virhettä?
Asuntokauppaa edeltävässä kuntotarkastuksessa tulisi aina kiinnittää huomiota koko kiinteistön rakenteiden kosteudenhallintaan, kuten kellarin, alapohjan, ullakon ja yläpohjan rakenteisiin.
Jos olet ostanut kiinteistön, josta on löytynyt kosteusvaurio, ota yhteyttä Kiinteistölakimieheen. Asiantuntijamme osaavat löytää nopeat ja parhaat ratkaisut kosteusvaurion selvittämiseksi sekä riitatilanteiden ratkomiseksi.
Lue seuraavaksi: Kuka vastaa asuntokaupassa huonosta sisäilmasta?
Lue seuraavaksi: Mitä tehdä jos asunnossa paljastuu sisäilmaongelma kaupan jälkeen?
