Kuka vastaa asunnon pinta-alavirheestä?

Asuinpinta-ala saatetaan ilmoittaa liian suureksi

Valtioneuvoston päätös asuntojen markkinoinnista edellyttää, että kiinteistöä myytäessä on ilmoitettava huoneluku ja pinta-ala eriteltyinä asuinhuoneisiin ja muihin tiloihin. Käytäntö kuitenkin vaihtelee ja usein myynti-ilmoituksissa huoneiston pinta-ala ilmoitetaan jopa huomattavasti oikeaa suuremmaksi. Sen seurauksena ostaja saattaa maksaa varastotiloista asuinneliöiden hinnan. Myyjälle ja asuntoa myyvälle välittäjälle voi syntyä vastuu asunnon tai asuinkiinteistön pinta-alavirheestä.

Mikä on asuinhuone?

Asuinhuone on huonetila, joka on ensisijaisesti tarkoitettu jatkuvaan asumiskäyttöön. Alle 2,4 metriä matalia tiloja ei saa laskea asuinhuoneiksi, vaikka piirustuksiin tila olisi nimetty esimerkiksi ”makuuhuoneeksi”. Kyseessä on matala huonetila, ei asuinhuone.

Vaikka tilan korkeus olisi suurempi kuin 2,4 metriä, niin asuinhuoneena ei pidetä esimerkiksi eteistä, käytävää, kylpyhuonetta eikä muuta vastaavaa tilaa.

Rakentaessa täytyy noudattaa maankäyttö- ja rakennuslakia

Rakentamista ja korjausrakentamista koskevat maankäyttö- ja rakennuslaki. Rakentamisessa täytyy noudattaa myös maankäyttö- ja rakennuslakiin liittyvät asetukset sekä niiden nojalla annetut Suomen rakentamismääräyskokoelman määräykset. Rakentaminen tulee aina tehdä säännösten ja asemakaavan mukaisesti.

Rakennushankkeessa on noudatettava säännöksiä, jotka ovat olleet voimassa lupaa haettaessa. Rakennusvalvonta käsittelee hakemuksia niillä tiedoin, joita sille on annettu. Vastoin yleistä käsitystä rakennusvalvonta ei valvo rakentamista koskevien säännösten ja lupapäätöksen noudattamista. Tästä ovat vastuussa rakennuttajan lisäksi hankkeen pääsuunnittelija ja vastaava työnjohtaja. Rakennusvalvonta valvoo suunnittelijoiden pätevyyttä ja ottaa asiakirjat vastaan.

Asunnon asuinpinta-ala – tarkista vähimmäiskoot ja huonekorkeus

Alle 2,4 metriä korkeaa tilaa ei saa myydä asuintilana. Muussa tapauksessa asunnossa tai asuinkiinteistössä voi olla pinta-alavirhe. Pinta-alavirheestä voivat joutua vastuuseen myyjän lisäksi myös asuntoa myyvä välittäjä.

Asuinhuoneiden vähimmäiskoko ja muoto sekä pienin sallittu huonekorkeus määrätään Asuntosuunnittelua koskevissa määräyksissä (G1). Sen mukaan asuinhuoneen korkeuden tulee olla vähintään 2,4 metriä pientalossa. Tila, jonka korkeus on alle 2,4 metriä, ei voi olla asuinhuone rakentamista koskevien säännösten mukaan. Matalat ”huoneet” ovat niin sanottuja muita asumista palvelevia tiloja.

Kun rakennuslupahakemuksen sisällöstä ja määräysten mukaisuudesta vastaa rakennusluvan hakija, hyväksytyllä rakennusluvalla tai suoritetulla lopputarkastuksella ei ole suoraa merkitystä pinta-alavirheen olemassaoloa arvioitaessa. Rakennusvalvonnan leima papereissa ei tee asunnosta pinta-alaltaan virheetöntä.

Miten lasketaan rakennuksen huoneistoala?

Huoneistoala lasketaan huoneistoa rajoittavien seinien mukaan ja siitä vähennetään kantavien ja koko rakennukselle välttämättömien rakennusosien pinta-ala. Huoneistoalaan laskettavien tilojen huonekorkeuden tulee yleensä vastata asuinhuoneiden huonekorkeutta.

Millainen on pinta-alavirhe? Esimerkki kellarin pinta-alojen lisäämisestä asuinkäyttöön

Vanhoissa omakotitaloissa moni kellarikerros on saneerattu lisätilan tarpeessa luvan kanssa asuinkäyttöön. Taloa myytäessä alle 2,4 metriä korkeat aputilat on myyty asuintiloina. Myönnetyllä rakennusluvalla todistetaan ostajalle, että rakennusvalvontaviranomainen on hyväksynyt tilat asuinkäyttöön. Tämä ei kuitenkaan suoraan pidä paikkaansa.

Kun rakennuslupahakemuksen sisällöstä ja määräysten mukaisuudesta vastaa rakennusluvan hakija, hyväksytyllä rakennusluvalla tai suoritetulla lopputarkastuksella ei ole suoraa merkitystä pinta-alavirheen olemassaoloa arvioitaessa. Rakennusvalvonnan leima papereissa ei tee asunnosta pinta-alaltaan virheetöntä.

Asunnossa tai asuinkiinteistössä voi siis olla pinta-alavirhe, vaikka tilojen rakentamiseen olisi saatu rakennuslupa.

Tarkista asunnon myyntiesite pinta-alan virheiden varalta

Asuntojen myyntiesitteitä lukiessa törmää kuitenkin toistuvasti tilanteisiin, joissa esimerkiksi kellariin rakennettua matalaa tilaa myydään samaan hintaan asuintilojen kanssa. Kysymyksessä voi olla asunnon tai asuinkiinteistön pinta-alavirhe.

Tilanteen korjaaminen edellyttäisi kiinteistönvälitystoiminnan käytäntöjen ja hyvän kiinteistönvälitystavan selkeyttämistä. Asunnon tai asuinkiinteistön pinta-alavirheestä voivat joutua vastuuseen myyjän lisäksi myös asuntoa myyvä kiinteistönvälittäjä.

Käsitteitä ja määräyksiä pinta-aloista

Mikäli haluat tietää lisää huoneiston kerrosala-, pinta-ala- sekä markkinointiasioista, voit tutustua seuraaviin määräyksiin ja asetuksiin.

• RakMK G1 Asuntosuunnittelu: Rakennusmääräyskokoelman (RakMK) osa G1 käsittelee asuntosuunnittelua ja siinä annetaan ohjeet ja vaatimukset asuntojen suunnittelun periaatteista.
• RT 12-11055 Rakennuksen pinta-alat SFS 5139: Tämä rakennustietokortti perustuu suomalaiseen standardiin SFS 5139, joka on yleisesti käytössä oleva tapa määrittää rakennuksen pinta-ala.
• Asunto-osakeyhtiölaki: Asunto-osakeyhtiölain mukaan yhtiöjärjestyksessä on ilmoitettava huoneistoala yleisesti hyväksyttyjen mittaustapojen mukaisesti. Näitä mittaustapoja säätelee tarkemmin valtioneuvoston asetus, joka edellyttää, että käytetään SFS 5139 -standardin määrittelemää laskentamenetelmää.

Valtioneuvoston päätös asuntojen markkinoinnissa annettavista tiedoista edellyttää, että ilmoitetaan erikseen asuintilojen ja muiden tilojen pinta-alat.

Lue seuraavaksi: Asuntokaupan virheet ja reklamointi

Lue seuraavaksi: Välitysliike vastaa antamistaan ja antamatta jättämistään tiedoista