Kunnossapito ja vastuunjako: mikä kuuluu taloyhtiölle ja mikä osakkaalle?

Taloyhtiön ja osakkeenomistajan välinen kunnossapitovastuu ja sen jakautuminen on yksi eniten kysymyksiä herättävä ja erimielisyyttä aiheuttava asia taloyhtiöissä. Lue tästä artikkelista, mikä kuuluu taloyhtiölle ja mikä osakkaalle?

Vastuut määräytyvät asunto-osakeyhtiölain mukaan

Asunto-osakeyhtiölain 4 luvussa säädetään kunnossapitovastuun jakaantumisesta taloyhtiön ja osakkeenomistajan välillä. Seuraava jakoa voidaan pitää niin sanottuna nyrkkisääntönä.

Mitkä asiat ovat taloyhtiön vastuulla?

Lähtökohtana on, että taloyhtiö vastaa kunnossapidosta siltä osin kuin se ei kuulu osakkeenomistajalle.

  • Taloyhtiön on pidettävä kunnossa osakehuoneistojen rakenteet, eristeet ja perusjärjestelmät. Yhtiön perusjärjestelmiä ovat lämmitys-, sähkö-, tiedonsiirto-, kaasu-, vesi-, viemäri-, ilmanvaihto- ja muut vastaavat järjestelmät
  • Taloyhtiön vastuu koskee sellaisia rakenteita, eristeitä ja perusjärjestelmiä, jotka yhtiö on toteuttanut tai hyväksynyt vastuulleen. 
  • Yhtiö vastaa myös sellaisesta osakkeenomistajan tekemästä tai teettämästä asennuksesta, joka rinnastuu yhtiön toteuttamaan tai vastuulleen hyväksymään toimenpiteeseen, ja jonka toteuttamista yhtiö on voinut valvoa siten kuin asunto-osakeyhtiölaissa on säädetty.

Mitkä asiat ovat osakkaan vastuulla?

Osakkeenomistaja puolestaan vastaa osakehuoneiston sisäosista, joilla tarkoitetaan muun muassa lattia- ja seinäpinnoitteita. Osakkaan on hoidettava osakehuoneistoansa huolellisesti ja toteutettava kunnossapitotyönsä siten, että yhtiön vastuulla olevat kiinteistön, rakennuksen tai huoneiston osat eivät rikkoudu. Osakkeenomistaja ei kuitenkaan ole vastuussa tavanomaisesta kulumisesta, joka aiheutuu tilojen käyttämisestä niiden käyttötarkoituksen mukaisesti.

Osakkaan ja taloyhtiön on huomioitava myös yhtiöjärjestys

Vastuunjakoa arvioitaessa asunto-osakeyhtiölain tuntemisen lisäksi on selvitettävä yhtiöjärjestyksen sisältämät määräykset.

Vastuunjakoa arvioitaessa on aina otettava huomioon, että taloyhtiö on voinut poiketa asunto-osakeyhtiölaissa säädetystä määräämällä kunnossapitovastuun jakautumisesta yhtiöjärjestyksessä. Asunto-osakeyhtiölaista poikkeavat määräykset voivat kohdistua kaikkiin osakkeenomistajiin tai tietyissä tilanteissa vain osaan osakkeenomistajista. 

Taloyhtiö on voinut ottaa jotain tyypillisesti osakkaalle kuuluvaa vastatuulleen tai taloyhtiöltä on voitu siirtää osakkeenomistajan vastuulle tiettyjä tavallisesti yhtiölle kuuluvia vastuita.

Esimerkiksi ullakkohuoneiston ilmanvaihtojärjestelmä voi olla osakkaan vastuulla

Jos taloyhtiö on rajannut vastuutaan vain osan osakkeenomistajien osalta voi kysymys olla esimerkiksi tilanteesta, jossa taloyhtiö on rakennuttanut jälkikäteen ullakolle asuinhuoneistoja. Taloyhtiössä on painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä, jonka kunnossapito on taloyhtiön vastuulla. Ullakkohuoneistoja palvelemaan on rakennettukoneellinen ilmanvaihtojärjestelmä, jolloin yhtiöjärjestyksessä on haluttu määrätä, että ullakkohuoneistojen osakkeenomistajat vastaavat koneellisen ilmanvaihtojärjestelmän kunnossapidosta.

Jokaisen osakkaan on ymmärrettävä kunnossapitovastuu

Mikäli taloyhtiön yhtiöjärjestyksellä on määrätty kunnossapitovastuusta ja näin poikettu laissa säädetystä tulisi määräyksien olla niin selkeitä, että jokainen osakkeenomistaja pystyy ymmärtämään, mitä hänen vastuullaan on ja mikä puolestaan kuuluu yhtiön kunnossapitovastuulle.

Asunto-osakeyhtiölain sisältämiä säännöksiä kunnossapitovastuun jakautumisen osalta voidaan pitää suppeina. Näin ollen on jopa suositeltavaa, että yhtiöjärjestyksessä määrättäisiin kunnossapitovastuusta tarkemmin. Erityisesti tilanteissa, joissa kunnossapitovastuun jakautumista halutaan muuttaa, on siitä määrättävä nimenomaisesti ja selkeästi yhtiöjärjestyksessä. 

Tällöin viittausta vastuunjakosuositukseen tai -malliin ei voida pitää riittävänä. Jokaisen osakkeenomistajan tulisi pystyä yhtiöjärjestykseen tutustumalla ymmärtämään mitä on hänen vastuullaan ja mikä puolestaan kuuluu yhtiön kunnossapitovastuulle.

Mitä tulee huomioida vian tai vaurion ilmetessä?

Ensinnäkin osakkeenomistajan on ilmoitettava havaitsemistaan puutteista viipymättä isännöitsijälle tai taloyhtiön hallitukselle. Kunnossapidosta vastuussa oleva osapuoli vastaa lähtökohtaisesti myös vian selvityskuluista.

Se missä yhteydessä vika tai vaurio on havaittu ei tulisi antaa merkitystä kunnossapitovastuun jakautumiseen. Vastuu määräytyy asunto-osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen määräyksien mukaisesti. 

Esimerkkinä osakkaan aloittama kylpyhuoneremontti

Kuvitellaan, että osakas aloittaa kosmeettisista syistä asunnon kylpyhuoneen remontoinnin. Sen yhteydessä havaitaan vesieristeen läpi päässyt ja rakenteet vaurioittanut kosteusvaurio. Tässä tilanteessa kunnossapitovastuu määräytyy vastaavalla tavalla, kuin tilanteessa, jossa kosteusvaurio olisi havaittu osakkaan ilmoituksen perusteella.

Mikäli vika olisi ainoastaan pintamateriaalissa, osakas vastaa yksin sen korjaamisesta aiheutuvista kuluista. Koska korjauksia vaativa vika on rakenteissa, taloyhtiön vastuulle jäävät myös tarvittavat purkutyöt sekä niiden sisäosien palauttamisesta perustasoon, jotka vahingoittuvat rakenteen tai perusjärjestelmän korjaamisen vuoksi.

Mitä tarkoittaa perustaso?

Tyypillisesti osakkeenomistajan ja taloyhtiön välillä voi tulla kiistaa siitä, mikä on katsottava taloyhtiön perustasoksi. Perustaso määrittää sen laatutason, johon taloyhtiön on ennallistettava osakehuoneiston pinnat. Lähtökohtaisesti perustasolla tarkoitetaan huoneistojen alkuperäistä tasoa. Perustaso voi ajan kuluessa muuttua.

Milloin perustaso voi muuttua?

Perustaso muuttuu ensinnäkin silloin, kun peruskorjauksen yhteydessä taloyhtiö vaihtaa pintamateriaalit kaikkiin osakehuoneistoihin alkuperäisestä perustasosta poikkeavaan uuteen tasoon. Tällaisesta muutoksesta on kyse esimerkiksi silloin, kun kylpyhuonesaneerauksen yhteydessä muovimattopinnat vaihdetaan lattia- ja seinälaattoihin. 

Toiseksi, perustason muutoksesta voidaan tehdä nimenomainen päätös. Lisäksi perustaso voi muuttua taloyhtiön aiemmin vastaavassa tilanteessa tekemän korjauksen perusteella; jopa yksittäinen korjaustoimenpide voi olla osoitus perustason muutoksesta. Osakkeenomistajan tekemä remontti ja pintamateriaalien vaihtaminen ei kuitenkaan muuta taloyhtiön perustasoa.

Jos osakas haluaa esimerkiksi kosteusvaurion korjauksen yhteydessä huoneistoonsa perustasoa paremman lattiamateriaalin, tulee osakkeenomistajan maksaa materiaalien erotus.

Kunnossapitotyön teettäminen taloyhtiön tai osakkaan puolesta

Taloyhtiö voi teettää kunnossapitotyön osakkeenomistajan kustannuksella, jos osakkeenomistaja laiminlyö lakiin tai yhtiöjärjestykseen perustuvan kunnossapitovelvollisuutensa ja laiminlyönnistä voi aiheutua haittaa yhtiölle tai toiselle osakkeenomistajalle.

Vastaavasti osakkeenomistaja voi teettää osakehuoneistossaan taloyhtiön kustannuksella sellaisen yhtiön vastuulla olevan kiireellisen kunnossapitotyön, joka on tarpeen lisävahingon välttämiseksi. 

Lisäksi osakkeenomistaja voi teettää kunnossapitotyön, jonka tekemättä jättämisestä aiheutuu osakkeenomistajalle vähäistä suurempaa haittaa, ja jonka suhteen yhtiö ei ole kirjallisen huomautuksen saatuaan viivytyksettä ryhtynyt riittäviin toimiin. Riittävyyttä arvioitaessa otetaan huomioon työn laatu, osakkaalle aiheutuva haitta ja muut olosuhteet.

Näin ilmoitat yhtiölle kunnossapitotyöstä

Mikäli taloyhtiö ei hoida sille kuuluvaa kunnossapitotyötä, esimerkiksi suorita kosteus- tai home-epäilyn vuoksi tarvittavia tutkimuksia ja kunnossapitotyötä, osakkeenomistaja voi kirjallisesti huomauttaa yhtiötä ja vaatia yhtiötä hoitamaan kunnossapitovastuun mukaisen velvollisuutensa. Mikäli yhtiö ei edelleenkään hoida kunnossapitovastuitaan, osakas voi teettää kunnossapitotyön yhtiön lukuun asunto-osakeyhtiölain mukaisesti.

Kunnossapitotyön teettämiseen ryhtymistä toisen osapuolen kustannuksella tulisi kuitenkin aina harkita tarkasti eikä siihen tulisi ryhtyä kevyin perustein. Esimerkiksi vastuunjakotaulukko auttaa edistämään osakkaiden yhdenvertaisuutta ja auttaa ymmärtämään, mitkä vastuut kuuluvat taloyhtiön vastuulle ja mitkä osakkaan vastuulle.

Muista tapauskohtainen arviointi

Kunnossapitovastuuta tulee aina arvioida tapauskohtaisesti kokonaisarvion perusteella. On selvitettävä ne syyt, jonka johdosta vaurio on aiheutunut sekä vaurion laatu ja laajuus. Lisäksi on otettava huomioon mahdolliset vahingonkorvausvastuut, jotka voivat johtua esimerkiksi osakehuoneistossa tehdystä muutostyöstä. Taloyhtiön on kohdeltava osakkeenomistajia yhdenvertaisesti. 

Osakkeenomistajien yhdenvertainen kohtelu tulee arvioitavaksi myös kunnossapitovastuun jakautumisen osalta. Kaikessa rakentamisessa ja korjaamisessa on aina huomioitava hyvä rakennustapa ja voimassa olevien määräysten noudattaminen.

Arvioidessasi kunnossapitovastuuta, muista ainakin nämä:

  • Ota lähtökohdaksi asunto-osakeyhtiölain säännökset
  • Tarkasta taloyhtiön yhtiöjärjestys
  • Huomioi taloyhtiön perustaso

Asunto-osakeyhtiölaki asettaa raamit kunnossapitovastuulle. Jos epäilet, että osakkaan yhdenvertaisuusperiaatetta on rikottu, ota yhteys kiinteistölakimieheen.

Jemina Tilander
Jemina Tilander
Kiinteistölakimies (OTM)

Löydät toimipisteidemme yhteystiedot tämän sivun lopusta tai täältä.

Lue seuraavaksi: Osakkeenomistajien yhdenvertaisuus ja autopaikkojen jakaminen asunto-osakeyhtiössä

Lue seuraavaksi: Taloyhtiön hallituksen vastuu

Kiinteistölakimies – Ota yhteyttä

Kiinnostuitko?

Lähetä viesti, otamme yhteyttä.
Alkukartoitus on maksuton.