Millainen on hometalon haju? Terve talo ei haise

Huolestuttaako haju, epäiletkö asuvasi hometalossa? Moni hoitoomme tuleva toimeksianto liittyy asuntokaupan jälkeen tehtyihin hajuhavaintoihin ja hajujen aiheuttamiin terveyshaittoihin. Hajuja on monia ja usein hajujen lähteet vaihtelevat eri aikakauden taloissa.

Tunnista hometalon haju

Maakellarin tai vanhan talon haju on aina hälytysmerkki ja käynnistää epäilyt. Siksi sen alkuperä on tärkeä selvittää.

Maakellarin haju liittyy usein maanvaraisen pohjalaatan ja laatan päälle koolattujen seinien tai lattian välisiin ilmavuotoihin. Tällöin mikrobipitoista ilmaa pääsee epätiiveyskohtien välistä alapohjalaatan alta asuintiloihin. Maakellarin hajujen lisäksi saattaa esiintyä myös äiteliä ja jopa miellyttäviä homeiden hajuja.

Mummolan tai vanhan talon ominaistuoksut tai maakellarin hajut ovat olosuhteiden koktaili. Siinä mikserinä toimii vesi ja aromikkaan lopputuloksen saa aikaan mikrobien toiminta. Tätä mikrobien aiheuttamaa terveyshaittaa harva nykyään enää kiistää.

Aina home ei edes haise. Homeiden aineenvaihduntatuotteet eli mykotoksiinit voivat hajuttominakin aiheuttaa talon asukkaille terveyshaittaa.

Tutkimalla selvyys terveyshaitasta

Homeita ja hometaloja sekä mahdollista hajun lähdettä tutkitaan materiaaleista otetuin näyttein, joiden tulokset rakennusterveys- tai sisäilma-asiantuntija tulkitsee tutkimusraportissaan ymmärrettävään muotoon.

Terveyshaitan toteaa tyypillisesti taloa tutkiva rakennusterveysasiantuntija (RTA), jonka raportin perusteella kunnallinen terveystarkastaja voi antaa korjauskehotuksen tai määrätä asunnon asumiskieltoon, jos haitta on tarpeeksi vakava.

Varsinaisen terveyshaittalausunnon voi antaa vain viranomainen eli terveystarkastaja.

Myös puunsuoja-aineet voivat olla hajun lähteitä

Purueristeisissä omakotitaloissa on voitu käyttää rakennus- ja eristemateriaalina kloorifenoliyhdisteitä sisältävää sahatavaraa ja sahanpurua. Yleisin kloorifenoliyhdiste Suomessa on tuotenimeltään KY-5. Sitä on saanut käyttää puunsuoja-aineena vuosien 1930–1990 välisenä aikana.

Tetrakloorianisolin hajukynnys on huoneilmasta hyvin matala, joten hajuhaitan määrittäminen huoneilmasta ja materiaaleista on vaikeaa. Pienestä pitoisuudesta huolimatta haju saattaa olla hyvin voimakas ja tunkkainen ja vaatteisiin tarttuva. Hajun aiheuttaman terveyshaitan määrittäminen perustuu yleensä aistinvaraisiin havaintoihin.

Kreosootilla tarkoitetaan puunsuojaukseen 1800-luvulta asti käytettyä kemikaalia. Ainetta on käytetty tyypillisesti vanhoissa omakotitaloissa kosteuseristeenä, vaikka kreosoottia ei suoraan kuluttajille olekaan myyty. Sille on tyypillistä pistävä haju, jonka voi haistaa esimerkiksi ratapihoilla tai Helsingin Linnanmäellä. Tuoksu on aromaattinen ja monien mielestä jopa miellyttävä. Kreosootin aiheuttamaa terveyshaittaa on vaikea mitata juuri alhaisten pitoisuuksien vuoksi.

Monta keinoa homeen hajun peittämiseen asuntonäytössä

Asuntokauppariidoissa tyypillisiä myyjän esittämiä kommentteja ovat, ettei myyjä tiennyt hajusta tai ettei mitään hajuja ollut koskaan erityisesti havainnutkaan. Sivulauseessa myyjä tosin voi myöntää, että jotain ”vanhan talon” tai ”mummolan” hajuja joskus on voinut olla, mutta ei ole pitänyt sellaisia mitenkään merkittävinä. Kukaan ei myönnä asuvansa hometalossa.

Asunnon esittelytilanteessa tai kuntotarkastusta pidettäessä on voitu pitää ikkunoita ja ovia auki. Tämä on aina huolestuttavaa ja tähän ostajan tulisi aina asuntoa ennakkotarkastaessaan kiinnittää huomiota.

Muita huomionarvoisia seikkoja ovat pistorasioihin liitetyt hajunpoistajat, juuri paistetut pullat kahvipöydällä tai tympeitä hajuja peittävät sitrushedelmien tuoksut. Nämä voivat olla merkkejä hometalosta.

Homeen hajut asunnossa tai kiinteistössä voivat johtaa hinnanalennukseen tai kaupan purkuun

Kiinteistökauppaa sääntelevän maakaaren ja asuntokauppoihin sovellettavan asuntokauppalain mukaan asunnon tai kiinteistön tulee vastata siitä annettuja tietoja. Asunnon tai kiinteistön tulee myös soveltua myytyyn käyttötarkoitukseen eli asumiseen.

Jos myyjä ei tiennyt virheestä (homeen tai mikrobien hajusta), kiinteistössä voi kuitenkin olla salainen virhe, mikäli virhe on oleellinen ja tarpeeksi merkittävä.

Ostaja ei voi vedota kaupan jälkeen seikkoihin, joihin hänen olisi pitänyt kiinnittää huomiota ennen kauppaa tehdyssä kuntotarkastuksessa.

Jos kuntotarkastusta ei tehdä, ostajan tulee joka tapauksessa huolellisesti tutustua asuntoon, tutkia kellarit ja yläpohja, jos niihin on pääsy. Kuntotarkastuksen pitäminen tai pitämättä jättäminen ei käytännössä vaikuta ostajan ennakkotarkastus- ja selonottovelvollisuuteen.

Epäiletkö asuvasi hometalossa? Ota asiantuntija apuun!

Voiko ostaja vedota kiinteistökaupan tai asuntokaupan jälkeen talon epänormaaleihin homeen tai mikrobien hajuihin asunnon tai kiinteistön virheenä? Kysymys on moniselitteinen ja edellyttää aina asiaa hoitavan kiinteistölakimiehen ja rakennusterveysasiantuntijan yhteisnäkemystä virheen laadusta ja merkityksestä.

Terveyshaittaa aiheuttava hajuhaitta on tyypillisesti myös asunnon tai kiinteistön virhe. Voiko virheen johdosta hakea myyjältä korvausta, hinnanalennusta tai jopa kaupan purkua riippuu virheen merkityksen kokonaisharkinnasta?

Jos edellä mainitut kysymykset askarruttavat ja olet ostanut asunnon, jossa on hajuhaitta tai jokin muu virhe, ota yhteyttä Kiinteistölakimieheen.

Hoidamme asiantuntijoittemme avulla myös asunnon tutkimukset terveyshaittaa aiheuttavan hajun tai muun vaurion tutkimiseksi.

Tutkimusten jälkeen saat meiltä tarvittavan avun vaatimusten esittämiseksi asunnon myyjälle:

• virheestä reklamoinnin
• vaatimusten esittämisen sekä
• riidanratkaisupalvelut mahdollisine oikeudenkäynteineen oikeudenmukaisen korvauksen saamiseksi.

Muista kuitenkin, ettei oikeuteen meneminen ole aina edes tarpeen, sillä lähes 80 prosenttia hoitamistamme jutuista päättyy osapuolten sovintoon.

Lue lisää hometaloista ja sisäilmaongelmista

Henri Alinen
Toimitusjohtaja

Löydät toimipisteidemme yhteystiedot tämän sivun lopusta tai täältä.