Sisäilmatutkimus – Miksi se on tärkeää kiinteistönomistajille?

Sisäilman laadun ongelmien selvittäminen on tärkeää paitsi asukkaiden terveyden kannalta myös kiinteistön myyntiä suunniteltaessa, ettei ostaja kaupan jälkeen voisi vedota sisäilman ongelmiin kaupan laatuvirheenä.

Kreosootin haju voi muodostua kiinteistön laatuvirheeksi

Kiinteistökauppoja sääntelevän maakaaren mukaan kiinteistössä on laatuvirhe, jos myyjä jättää kertomatta kiinteistön käyttöön tai arvoon vaikuttavasta ominaisuudesta ja tämän voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. Esimerkki tyypillisestä kiinteistökaupan riidan aiheesta on kreosootin tai naftaleenin haju, jonka ostaja huomaa vasta kaupan jälkeen. 

Näyttöä myyjää vastaan siitä, että myyjä olisi salannut tai jättänyt kertomatta kreosootin tai naftaleenin hajusta, on usein vaikea hankkia. Siksi ostaja vetoaa salaiseen virheeseen: kiinteistö poikkeaa laadultaan merkittävästi siitä, mitä kauppahinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen voidaan kiinteistöltä perustellusti edellyttää.

Kreosootti rakenteessa ei ollut virhe

Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksen 2019:41 mukaan kiinteistön ostajat eivät voineet vedota laatuvirheeseen, koska kreosootin terveyshaittaa ei näytetty toteen. Kaupan purkua ja hinnanalennusta koskeva kanne hylättiin. Rakenteissa oleva kreosootti tai kivihiilipiki, jonka aiheuttamaa terveyshaittaa ei voitu todistaa, ei oikeuttanut hinnanalennukseen tai kaupan purkuun.

Kyseisessä tapauksessa PAH-yhdisteiden pääsemistä sisäilmaan ei ollut tutkittu ilmanäytteiden avulla ennen rakenteiden purkamista. Myöskään sisäilmassa ei ollut havaittu kreosootin tai naftaleenin hajua ennen purkutöitä.

Sosiaali- ja terveysministeriön antaman asumisterveysasetuksen mukaan asunnossa ei saa esiintyä naftaleenin (kreosootin) hajua. Terveydensuojelulain mukaisiin toimenpiteisiin on ryhdyttävä, mikäli naftaleenin hajua ilmenee tai sen pitoisuus huoneilmassa ylittää kymmenen mikrogrammaa kuutiometrissä ilmaa. 

Edellä mainitussa korkeimman oikeuden ratkaisemassa tapauksessa merkittävää oli se, ettei kreosootin hajua ollut havaittu tai tutkittu ennen purkutöihin ryhtymistä. Jos hajua olisi ollut ennen purkamiseen ryhtymistä, olisi oikeuden lopputulos voinut olla toinen.

Mistä tietää, että sisäilmassa on ongelmia?

Valviran antaman asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen mukaan terveyshaitan syntyä on arvioitava kokonaisuutena. 

Siihen vaikuttavat haitallisen yhdisteen pitoisuus huoneilmassa ja asumisterveysasetuksen mukaisen toimenpiderajan ylittyminen. Tämän lisäksi on otettava erityisesti huomioon altistumisen todennäköisyys, toistuvuus ja kesto, mahdollisuudet välttyä altistumiselta tai poistaa haitta. 

Toimenpiderajan ylittymistä pidetään osoituksena terveyshaitasta. Näin ei kuitenkaan tapahdu, jos haitan kokonaisarvioinnin perusteella terveyshaitan syntyminen on ilmeisen epätodennäköistä. 

Kesähelteellä asunnon yhdessä huoneessa voi olla toimenpiderajan ylittävä korkea lämpötila, mutta asunnon muissa huoneissa lämpötila on terveyden kannalta riittävän matala. Tällöin korkea lämpötila yhdessä huoneessa ei oleellisesti vaikeuta asunnon käyttöä. 

Kuinka sisäilmatutkimus tehdään?

Sisäilman mittaukset ja tutkimukset on tehtävä ensisijaisesti asunnon tai muun oleskelutilan tavanomaista käyttöä vastaavissa olosuhteissa. Mittaukset tehdään pääsääntöisesti ilmanvaihdon ollessa päällä osateholla ja ikkunat kiinni. Tällöin näyte edustaa sitä olosuhdetta, jolle asukkaat yleensä altistuvat. 

Mittaustulosten tulkinnassa on käytettävä standardoituja menetelmiä tai vastaavia muita luotettavia menetelmiä ja mittauslaitteiden on oltava kalibroituja siten kuin mittauslaitteen valmistaja on tarkoittanut. 

Toimenpiderajan ylittymistä arvioitaessa tehtävä mittaus tai näytteenottotapahtumaa ja jatkoanalyysiä koskeva epävarmuustarkastelu. Tämä tarkoittaa sitä, että näytteenotosta tai mittauksesta arvioidaan mittaus- tai näytteenottopaikan ja olosuhteen merkitystä mittaus- tai analyysitulokseen ja siihen, kuinka edustavana kyseistä näytettä tai mittausta voidaan pitää terveyshaitan kokonaisarvion näkökulmasta.

Mikrobihaitta voidaan todeta Andersen 6-vaiheimpaktorilla otetun ilmanäytteen ja mikroskopoimalla tehdyn analyysin avulla. 

Huonoon sisäilmaan vaikuttavat useat tekijät

Yksinomaan ilmanäytteiden tulosten perusteella ei voida sulkea pois rakenteiden mikrobivaurion mahdollisuutta, eikä sisäilmanäytteitä voida yksin käyttää osoittamaan, että sisäilma on hyvälaatuista. Sisäilmasta tehtävät havainnot tulisi varmentaa materiaalinäyttein.

• Jos ilmanäytteitä analysoidaan ja mikrobipitoisuudet ja -lajisto viittaavat epätavanomaiseen lähteeseen, tulee lisäksi löytyä myös muuta näyttöä toimenpiderajan ylittymisestä, kuten homeen hajua, näkyviä vauriojälkiä, rakenteiden sisällä todettuja kosteuden aiheuttamia vaurioita taikka rakennusmateriaaleista tai pinnoilta otettuja mikrobinäytteitä, joissa todetaan mikrobikasvua.

Sisäilman mikrobimittausten avulla voidaan arvioida, ovatko asunnon sisäilman mikrobipitoisuudet ja -suvusto tavanomaisia. Arvioinnissa otetaan huomioon rakennuksen sijainti, ikä ja vuodenaika sekä asukkaiden toiminta. 

Vanhoissa puurakenteisissa rakennuksissa käytetyt eristemateriaalit, kuten turve, hiekka, oljet ja sammal, sisältävät jo luonnostaan paljon mikrobeja. Mikrobeja voi olla jo lähtökohtaisesti enemmän huoneilmassa. Normaaliin asumiseen liittyvät toiminnot voivat nekin tilapäisesti kohottaa sisäilman mikrobipitoisuuksia sekä muuttaa lajistoa ja vaikuttaa ilmanäytteiden tuloksiin. 

VOC-tutkimuksella mitataan haitallisia yhdisteitä

VOC-mittaus on tutkimusmenetelmä, jolla mitataan sisäilman laatua ja sisäilman terveellisyyttä, kuten PAH-yhdisteitä sisältävää kreosoottia. Menetelmä on apukeino kokonaisvaltaisessa tutkimuksessa, esimerkiksi kun havaitaan tavanomaisesta poikkeavaa hajua tai epäillään rakenteissa kreosoottia. 

Paitsi vaurioituneista myös täysin virheettömistä rakennusmateriaaleista vapautuu haihtuvia orgaanisia yhdisteitä sisäilmaan. 

Rakennusmateriaalien VOC-päästöt pienenevät yleisesti ajan mittaan. Jos rakennusmateriaaleissa tapahtuu kosteus- tai homevaurioita, niin vaurioituneen rakennusmateriaalin VOC-päästöt kasvavat kemiallisten reaktioiden tai mikrobiologisen aineenvaihdunnan seurauksena. 

Noin puolet asuntojen VOC-päästöistä syntyy rakennusmateriaaleista ja toinen puoli muun muassa huonekaluista, tekstiileistä, puhdistusaineista, kosmetiikasta sekä asukkaiden ja kotieläinten aineenvaihdunnasta. 

Miten VOC-tutkimus tehdään?

VOC-tutkimuksella pyritään selvittämään haitallisten yhdisteiden päästölähde. Sisäilmanäytteillä saadaan tietää millaista ilmaa asukkaat hengittävät ja sisältääkö hengitysilma VOC-yhdisteitä. Päästölähteiden paikantamiseen on olemassa useita eri menetelmiä, kuten FLEC-mittaus (Field and Laboratory Emission Cell), kupu- ja viiltomittaukset sekä suoraan rakennusmateriaalista otettavat materiaalinäytteet. 

FLEC-mittausmenetelmässä mitattavan rakenteen pintaan asennetaan kammio, johon syötetään puhdasta, synteettistä ilmaa ja kammiosta poistuvan ilman VOC-pitoisuudet mitataan. 

Kupumittauksessa rakenteen pintaan asennettavaan kammioon syötetään FLEC-mittauksesta poiketen huoneessa olevaa sisäilmaa. 

Viiltomittauksessa ilmaa imetään tyypillisesti muovimaton alta suoraan näyteputkeen. 

Materiaalinäytteestä voidaan analysoida VOC-päästöt asettamalla näyte lasipurkkiin ja mittaamalla hetken päästä purkissa olevan ilman VOC-pitoisuudet.

Asiantuntija tutkii tilanteen

Huono sisäilman laatu voi aiheuttaa merkittäviä terveydellisiä haittoja ja ongelmatilanteet kannattaa selvittää asianmukaisin keinoin mahdollisimman pian asiantuntijan avulla.

Sädesienten aiheuttamaa terveyshaittaa arvioitaessa tulee käyttää aina sisäilmaan tai rakennusterveyteen erikoistuneita tutkijoita (RTA), jotka hallitsevat oikean näytteenoton ja testitulosten tulkitsemisen.

Me voimme auttaa valitsemaan pätevän tutkijan. Kun tilanne on tutkittu, autamme asiasi ratkaisussa. Ota yhteyttä!

Löydät toimipisteidemme yhteystiedot tämän sivun lopusta tai täältä.

Lue seuraavaksi: Ovatko kreosootti ja kivihiilipiki haitaksi terveydelle?

Lue seuraavaksi: Yleisimmät home- ja sisäilmaongelmat – Penicillium, aspergillus ja muut sienisuvut

Lue seuraavaksi: Millaisia terveyshaittoja sädesienet aiheuttavat?