Ovatko kreosootti ja kivihiilipiki haitaksi terveydelle?

Kreosootti ja kivihiilipiki ovat aineita, joita on käytetty vanhoissa omakotitaloissa vedeneristeenä lattia- ja seinärakenteissa.

Korkeimman oikeuden kreosoottia koskevassa ennakkopäätöksessä 2019:41 kreosoottia ja kivihiilipikeä pidetään yhtenä ja samana aineena, samoin Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeessa. Ohjeessa ei kuitenkaan ole yksilöity tai määritelty kreosootin koostumusta. Lisäksi kreosootin haju ja naftaleenin haju ovat sekä soveltamisohjeessa että mainitussa KKO:n ennakkopäätöksessä rinnastettu toisiinsa.

Kreosootin käyttö sisätiloissa on kielletty, koska kyseessä on syöpää aiheuttava yhdiste.

Mistä kreosootti koostuu?

Kreosoottiöljy on kivihiilen tisle, joka koostuu sadoista yhdisteistä, pääasiassa polysyklisistä aromaattisista hiilivedyistä (PAH) (60-85 %), fenoleista sekä heterosyklisistä rikki- ja typpiyhdisteistä.

Kreosootti on ruskeanmusta, öljymäinen neste, jolla on pistävä, aromaattisille hiilivedyille ominainen haju, kuten esimerkiksi ratapölkynhaju tai Linnanmäen vuoristoradan haju.

Kreosootin koostumuksessa on eräkohtaisia eroja, jotka johtuvat käytetystä kivihiilestä ja tislausolosuhteista. Kreosootin pääkomponentit ovat alkyylifenolit, bifenyylit, naftaleeni ja sen alkyylijohdannaiset, fenantreeni, fluoreeni, asenafteeni ja dibentsofuraani.

Tärkeimmät PAH-yhdisteet ovat naftaleeni, alkyylinaftaleenit, asenaftaleeni, fluoreeni, fenantreeni ja antraseeni. Muita yhdisteitä ovat muun muassa tolueeni, ksyleenit, indeeni, bifenyyli, fenoli, kresolit ja bentso[a]pyreeni.

Suomessa käytettävän kreosootin ainesosien pitoisuuksia

mm. fenoli 0-1 %,
ksylenoli 1-5 %,
kresolit 0- 1 %,
bentso[e]asefenantryleeni <0,5 %,
bentso[a]antraseeni 5-10 %,
naftaleeni <5 %,
bifenyyli 5-10 %,
bentso[a]pyreeni <0,005 %
bentseeni <0,1 %.

Kreosootin CAS-numerot

kreosootti, Einecs N:o 232—287—5, CAS N:o 8001—58—9 
kreosoottiöljy, Einecs N:o 263—047—8, CAS N:o 61789—28—4 
kivihiilitervan tisleet, naftaleeniöljyt, Einecs N:o 283—484—8, CAS N:o 84650—04—4 
kreosoottiöljy, asenafteenifraktio, Einecs N:o 292—605—3, CAS N:o 90640—84—9 
kivihiilitervan korkealla kiehuvat tisleet, Einecs N:o 266—026—1, CAS N:o 65996—91—0
antraseeniöljy, Einecs N:o 292—602—7, CAS N:o 90640—80—5
kivihiilestä peräisin olevat jalostamattomat tervahapot, Einecs N:o 266—019—3, CAS N:o 65996—85—2
9) puukreosootti, Einecs N:o 232—419—1, CAS N:o 8021—39—4
10) alhaisen lämpötilan kivihiilitervaöljystä alkalisen pesun jälkeen saatu jäännös, Einecs N:o 310—191—5, CAS N:o 122384-78—5

Kreosootti ja naftaleeni ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) nro 1272/2008 aineluettelossa luokiteltu kategoriaan 1B kuuluviksi syöpää aiheuttaviksi aineeksi (Carc 1B). Kategorian 1B aineisiin tulee suhtautua niin kuin ne olisivat ihmiselle syöpää aiheuttavia.

Naftaleeni

Myös naftaliini, nafteeni on aromaattinen hiilivety (Naftaleenin kemiallinen kaava on C10H8, CAS-numero 91-20-3), jonka rakenteessa on kaksi bentseenirengasta. Se on huoneenlämmössä olomuodoltaan valkoista kiinteää ainetta, jolla on tunnusomainen haju. Haju on tuttu koiperhosen torjunnassa käytetyistä koipalloista muun muassa villavaatteiden suojauksessa. Naftaleenia on kreosootissa yleensä alle 5 %.

Kivihiilipiki

Kun antrasiitti kivihiiltä lämmitetään 200-400 asteeseen. Kivihiilestä tislautuu kreosootti ja muita orgaanisia yhdisteitä. Tislausjäännöstä nimitetään kivihiilipieksi, joka jää kivihiilikaivokselle. Tätä ei tule sekoittaa maaöljypikeen.

Kivihiilipiellä tarkoitetaan yleisesti kivihiilen tislausjäännöstä, joka ei tislauksen jälkeen sisällä (tai sisältää hyvin vähän) haihtuvia orgaanisia yhdisteitä.

Kivihiilipiki on jäähdyttyään kova ja kiinteä mustanruskea tislausjäännös, joka jää kivihiilikaivoksen louhokselle.

Kreosootin käyttö

Kreosoottiöljyä ei ole saanut myydä kuluttajille missään vaiheessa. Valmistajan ohjeen mukaan: ”Valmiste on tarkoitettu puutavaran suojaukseen lahoa vastaan teollisella painekyllästyksellä. Käyttö muihin tarkoituksiin ja vastoin käyttöohjeita on aina ollut kielletty.”

Valmisteella on saanut ja saa kyllästää luvanvaraisesti ainoastaan avojohtorakenteisiin tarkoitettuja paaluja, ratapölkkyjä sekä kantaviin ulkorakenteisiin tarkoitettua puutavaraa, jotka on tarkoitettu käytettäväksi jatkuvasti maahan tai veteen kosketuksissa oleviin rakenneosiin taikka turvallisuutta edistäviin rakenteisiin, kuten siltoihin.

Kyllästyslaitosten asiakaskuntaan ei ole kuuluneet kuluttajat vaan kauppa kaikkien tuotteiden osalta tapahtuu ammattilaisten kesken. Kreosootilla painekyllästettyjä tuotteita ovat pylväät ja siltojen liimapalkit ja niihin liittyvät muut sillan osat.
Kreosootilla on painekyllästetty ratapölkkyjä ja riista-aitojen tolppia Asuinrakentamiseen kyllästyslaitokset ei ole ole myyneet kreosoottia tai kreosootilla painekyllästettyjä tuotteita.

Kreosootti kattohuovassa

Muun muassa Stemtal valmisti Herttoniemen raakapahvitehtaassa hiekkapintaista ja kreosootilla kyllästettyä kattohuopaa, mihin sillä oli erikseen viranomaisen lupa.

Kattohuovan alusrakenteeksi asennettiin kolmenkertainen kerros kreosootilla kyllästettyä tekstiili- ja pinkopahvista tuotetta. Tähän käyttötarkoitukseen oli viranomaislupa. Hiekkapintaista kattohuopaa sekä sen alushuopaa ei saanut käyttää sisärakenteissa lainkaan.

Nyt on kuitenkin ilmennyt, että jonkin verran edellä mainittuja tuotteita on löytynyt asuintilojen sisärakenteista, joka on vastoin MRL 1958 ja asetusta 1959. Veden- ja kosteuden eristyksen normaalimääräyksissä 1948 sallittu eriste on bitumiemulsio, joka on eri tuote kuin kreosootti. Olethan siis tarkkana kreosootin kanssa.

Oikeuttavatko kreosootti tai kivihiilipiki hinnanalennukseen tai kiinteistön kaupan purkuun? Lue tästä blogikirjotuksesta.


Henri Alinen
Toimitusjohtaja, Kiinteistölakimies Group

Löydät toimipisteidemme yhteystiedot tämän sivun lopusta tai täältä.

Kiinnostuitko? Lähetä viesti, otamme yhteyttä.
Yhteydenotto on maksuton.