Millaisia terveyshaittoja sädesienet aiheuttavat?

Sädesienet ovat itiöitä ja rihmastoa muodostavia bakteereita. Sädesieniä kasvaa luonnossa maaperässä ja vesistöissä. Tunnusmerkillistä sädesienille on maakellarimainen tai multamainen haju.

Sädesienten aiheuttamat terveyshaitat ovat olleet tiedossa aina 1800-luvulta saakka. Niiden tiedettiin aiheuttavan paitsi vaikeita infektioita myös homepölykeuhkosairautta maatalous- ja puunjalostustyössä. Kosteusvauriorakennuksissa sädesienet aiheuttavat vakavia terveyshaittoja yhteisvaikutuksessa homesienten kanssa. Sädesienten pitoisuuksille sisäilmassa ja materiaalinäytteissä on ohjearvot ja toimenpiderajat.

Sädesienet eivät edellytä vaativia kasvuolosuhteita, vaan ne kasvavat ja lisääntyvät olosuhteissa, joissa moni muu mikrobi ei pystyisi kasvamaan. Sädesienet voivat kasvaa myös betonissa ja ne tuottavat aineita, joiden avulla sädesienet voivat vallata elintilaa muilta mikrobeilta ja bakteereilta.

Eri mikrobien yhteisvaikutuksella merkitystä terveyshaitan muodostumisessa

Sisäilmatutkimuksen yleistyessä 1990-luvun alussa alettiin kiinnittää huomiota rakennusten sisäilman ja rakennusmateriaalien väliseen yhteyteen. Tutkittiin sädesienten kasvavan kosteusvaurioituneissa rakenteissa. Lajisto oli osittain tuttua maatalousympäristöstä ja sahoilta. Havaittiin myös, että maaseudulla kasvaneilla lapsilla on enemmän sädesienten vasta-aineita kuin taajamissa asuvilla lapsilla.

Eri kosteusvauriomikrobit toimivat toisistaan poikkeavalla tavalla. Jotkut mikrobit aiheuttavat voimakkaan tulehdusvasteen keuhkosoluissa, kun taas toiset mikrobit aiheuttavat niin nopean solukuoleman, etteivät solut ehdi tuottaa tulehdusta osoittavia välittäjäaineita. Sädesienten soluvaurioita aiheuttava ominaisuus on suuri moniin muihin homeisiin verrattuna. Tämä vaikutus moninkertaistuu, jos solut altistuvat samanaikaisesti sädesienillä ja muilla homesienillä.

Voimakkain yhteisvaikutus on havaittavissa aktiinobakteereilla ja Stachybotrys chartarumin ja Aspergillus versicolorin välillä. Viimeksi mainittu on yleisimpiä kosteusvaurioituneista rakennuksista löydettäviä mikrobeja. Mikrobien toksisuus lisääntyy ajan mittaan kasvuston vanhetessa.

Myös kasvualustalla on vaikutusta mikrobikasvun ominaisuuksiin. On havaittu esimerkiksi tiettyjen kipsilevyjen muuttavan levyssä kasvavan mikrobin ominaisuuksia voimakkaasti toksisemmaksi.

Joidenkin kosteusvauriokohteista kasvatettujen bakteereiden aiheuttamat toksiinit ovat lämpökestäviä ja sietävät voimakkaitakin puhdistusaineita. Tämä tarkoittaa, ettei homeita voida aina tuhota kasvupintoja kemikaalein puhdistamalla. Varmemmin homekasvustosta voidaan päästä eroon ainoastaan vaurioituneita rakenteita uusimalla ja korvaamalla.

Pölyn toksisuutta tutkivia menetelmiä ei suositella mikrobien aiheuttaman terveyshaitan arvioinnissa. Pölyn toksisuuteen voivat vaikuttaa paitsi mikrobit myös monet muut seikat, kuten kemikaalit ja rakennusmateriaalien sisältämät haitta-aineet.

Erityisen voimakkaita terveyshaittoja on todettu niissä rakennuksissa, joissa on altistuttu sekä aktinobakteereille että toksiineja tuottaville homesienille. Aktinobakteerit tuottavat monia haihtuvia yhdisteitä, kuten geosmiinia, aldehydejä, amiineja ja rikkiyhdisteitä, jotka ovat voimakkaasti ärsyttäviä toksisia yhdisteitä.

Sädesienten aiheuttamat terveyshaitat

Kosteusvaurioiden aiheuttamia terveyshaittoja on tutkittu useissa maissa jo parin kymmenen vuoden ajan.

Sisätiloissa sädesienten pitoisuudet ovat yleensä matalia, mutta nousevat tyypillisesti erittäin korkeaksi korjaustoimien yhteydessä. Myös maatalouden toistuvassa ja pitkäaikaisessa altistuksessa sädesienten korkeat pitoisuudet voivat johtaa hengitystieoireisiin ja -sairauksiin.

Terveyshaitan arvioinnin kannalta merkittävää on, että niiden sädesienten itiöt ovat pienikokoisia ja kulkeutuvat helposti hengitysilman kautta syvälle keuhkoihin. Suuremmat homeitiöt vaikuttavat pienissä keuhkoputkissa ja siitepölyhiukkaset isoissa keuhkoputkissa. Sädesienten itiöt vaikuttavat pitemmän aikaa hengitysteiden epiteelillä, koska alemmissa hengitysteissä ei ole värekarvatoimintaa, joka kuljettaisi hiukkaset pois keuhkoista. Siksi pienikokoisten hiukkasten vaikutusaika elimistössä on pitkä ja immunologinen vaste erilainen kuin suurilla partikkeleilla.

Terveyshaitoista merkittävimmät ovat ylähengitystieoireet, nuha, kurkkukipu, nenäverenvuoro, äänen käheytyminen, kuiva yskä, hengitysvaikeudet, rasituksessa ilmaantuva hapennälkä, sekä yleisoireista kuume, vilunväreet, lihas- ja nivelkivut ja virtsatieoireet.

Sädesieniä pidetään kansainvälisessä kirjallisuudessa kosteusvauriota indikoivina mikrobeina. Suomessa on eri ohjearvo sädesienille ja homesienille. Homesienille annetut ohjearvot eivät kohdistu mihinkään tiettyyn sienisukuun eikä toksiineja tuottaville mikrobisuvuille ole annettu erillisiä toimenpidearvoja.

Asumisterveysasetuksen 20 §:n mukaan mikrobien toimenpiderajan ylittymisenä pidetään korjaamatonta kosteus- tai lahovauriota, aistinvaraisesti todettua ja tarvittaessa analyyseillä varmistettua mikrobikasvua rakennuksen sisäpinnalla, sisäpuolisessa rakenteessa tai lämmöneristeessä silloin, kun lämmöneriste ei ole kosketuksissa ulkoilman tai maaperän kanssa, taikka mikrobikasvua muussa rakenteessa tai tilassa, jos sisätiloissa oleva voi sille altistua.

Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen mukaan tulosten tulkinta perustuu näytteen pitoisuuden lisäksi näytteessä esiintyvän lajiston tutkiskeluun.

Rakennuksista otetuissa materiaali- ja ilmanäytteissä esiintyy tavallisimmin Penicillium, Aspergillus ja Cladosporium -sienisukuja sekä hiivoja. Vaurioituneissa materiaaleissa ja vaurioituneiden kohteiden ilmassa esiintyy usein mikrobeja, joita harvemmin esiintyy vauriottomien rakennusten rakenteissa ja ilmassa. Näitä mikrobeja kutsutaan kosteusvaurioindikaattorimikrobeiksi ja osa niistä vaatii runsaan kosteuden kasvaakseen.

Huomattavaa on, että myös niin sanotut tavanomaiset homesuvut voivat kasvaa kostuneilla materiaaleilla. Tieto mikrobilajistosta on tärkeä osa mikrobikasvun ja epätavanomaisten mikrobilähteiden tunnistamista, mutta yksinomaan sen perusteella ei tule tehdä päätelmiä rakennuksen terveellisyydestä.

Tapausesimerkki

Toimistomme vuonna 2021 hoitamassa kiinteistön virheestä johtuneessa riidassa asiakkaamme vaativat kaupan purkua Yläneeltä ostetun omakotitalon kosteus- ja homevaurioiden vuoksi.

Omakotitalossa paljastui heti kaupan jälkeen kellarikerroksen seinissä ja lattioista laaja-alaista maalin kupruamista, jonka syyksi osoittautui kosteuden siirtyminen rakenteisiin. Haju kellaritiloissa oli voimakkaasti multamainen ja maakellarimainen, eli poikkeavat hajut olivat tyypillisiä sädesienten aiheuttamia emissioita.

Nopealla aikataululla tehdyn reklamaation ja saadun, virheet kiistävän vastauksen jälkeen kiinteistöllä pidettiin ostajan, myyjän ja molempien asiamiesten välinen katselmus, jossa todettiin voimakkaat hajuhaitat sekä kosteuden aiheuttamat mittavat vauriot lattioissa ja seinillä. Rakenteita rikkonut kosteus oli todennäköistä seurasta toimimattomista salaojista ja maaperän kautta nousseesta vedestä.

Riita-asiassa päästiin jo katselmuksessa alustavaan kaupan purkuun, joka vahvistettiin osapuolten välillä tehdyllä sovintosopimuksella. Toimistomme avusti sovintosopimuksen laadinnassa sekä ostajan maksaman varainsiirtoveron palautuksen hakemisessa.

Asiantuntija tutkii tilanteen

Sädesienten aiheuttamaa terveyshaittaa arvioitaessa tulee käyttää aina sisäilmaan tai rakennusterveyteen erikoistuneita tutkijoita (RTA), jotka hallitsevat oikean näytteenoton ja testitulosten tulkitsemisen asumisterveysasetuksen ja asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen edellyttämällä tavalla.

Me voimme auttaa valitsemaan pätevän tutkijan. Kun tilanne on tutkittu, autamme asiasi ratkaisussa. Ota yhteyttä!

Lue seuraavaksi: Haiseeko asunnossasi? Käytä asiantuntijaa homekoiran sijaan
Lue seuraavaksi: Ovatko kreosootti ja kivihiilipiki haitaksi terveydelle?

Henri Alinen
Konsernijohtaja, Kiinteistölakimies Group

Löydät toimipisteidemme yhteystiedot tämän sivun lopusta tai täältä.