Maanomistaja kysyy: Saako naapurin maalle rakentaa? Kiinteistölakimies vastaa
Maankäyttö- ja rakennuslain 161 §:än mukaan kiinteistön omistaja ja haltija on velvollinen sallimaan yhdyskuntaa tai kiinteistöä palvelevan johdon sijoittamisen omistamalleen tai hallitsemalleen alueelle, jollei sijoittamista muutoin voida järjestää tyydyttävästi ja kohtuullisin kustannuksin. Sama koskee johtoihin liittyviä vähäisiä laitteita, rakennelmia ja laitoksia.
Rakentamisessa on kuitenkin huomioitava alueen kaavoitus ja muita asioita, jota käsittelemme tässä artikkelissa. Tässä tapausesimerkissä käsittelemme tilannetta, jossa sähköyhtiö oli luvatta rakentanut puistomuuntamon osittain asunto-osakeyhtiön omistamalle kiinteistölle. Yhtiön mukaan rakentaminen oli tapahtunut inhimillisen virheen vuoksi eikä ole ollut tahallista tai tuottamuksellista.
Sähköyhtiön huolimaton toiminta johti puistomuuntamon luvattomaan rakentamiseen
Sähköyhtiö oli huolimattomuudestaan rakentanut puistomuuntamon osittain asunto-osakeyhtiön omistamalle kiinteistölle. Puistimuuntamo on pieni rakennelma, joka muttaa keskijännitteen pienijännitteiseksi. Toisin kuin sähköyhtiö väitti, maankäyttö- ja rakennuslain mukaan maanomistaja ei ole velvollinen sallimaan luvatonta rakentamista vapaaehtoisesti.
Huolimaton toiminta on kuitenkin aina joko tahallista tai tuottamuksellista (tuottamuksellinen = huolimaton). Tuottamus voi puuttua lähinnä vain silloin, kun huolellisesta toiminnasta huolimatta seurausta ei ole voinut välttää.
Sähköyhtiö vetosi myös aiemmin esiteltyyn maankäyttö- ja rakennuslain 161 §:än. Johtoa tai muuta laitetta ei kuitenkaan saa rakentaa niin, että vaikeutetaan alueen kaavoitusta tai kaavan toteuttamista. Jollei sijoittamisesta ole sovittu kiinteistön omistajan ja haltijan kanssa, sijoittamisesta päättää kunnan rakennusvalvontaviranomainen.
Johtojen sijoittamisesta päätettäessä on kiinnitettävä huomiota siihen, ettei kiinteistölle aiheuteta tarpeetonta haittaa.
Ratkaisuun löytyi kaksi vaihtoehtoa
Oikeuskäytännössä puistomuuntamoja (toisin kuin vaikkapa pylväsmuuntamoja) ei ole pidetty lainkohdan mukaisina “vähäisinä laitteina, rakennelmina ja laitoksina”. Johto ja muu laite on pyrittävä ensisijaisesti sijoittamaan vastaaviin yleisiin tarkoituksiin jo lunastetulle alueelle, vasta jos tämä ei ole teknisesti tai taloudellisesti mahdollista, voidaan yksityisen maahan kohdistaa pakkotoimi.
Koska puistomuuntamolle oli osoitettu sijoituspaikka kunnan omistamalta kiinteistöltä, mutta muuntamo oli vahingossa rakennettu asunto-osakeyhtiön omistamalle kiinteistölle, maanomistajan lupa olisi välttämätön, mutta sähköyhtiö ei todennäköisesti tulisi saamaan sitä.
Luvatta rakennettu laitos tai rakennelma voidaan määrätä poistettavaksi maankäyttö- ja rakennuslain 182 §:n perusteella. Ainoaksi vaihtoehdoksi sähköyhtiölle jää muuntamon siirtäminen luvanmukaiselle paikalle tai sopiminen asunto-osakeyhtiön kanssa ehdoista, joiden perusteella muuntamo voidaan jättää nykyiselle paikalleen. Asunto-osakeyhtiölle pitää maksaa täysi korvaus muuntamon luvattomasta sijoittamisesta nykyiselle paikalleen.
Lopputulos kääntyi maanomistajan puoleen
Muuntamo on siirrettävä luvanmukaiselle paikalleen tai mikäli sijoittamisesta päästään sopimukseen, maksettava taloyhtiölle aiheutuneesta haitasta täysi korvaus.
Kiinteistön omistajalla ja haltijalla on oikeus saada korvaus sijoittamisesta aiheutuvasta haitasta ja vahingosta. Jollei korvauksesta sovita, asia ratkaistaan lunastuslain mukaisessa järjestyksessä. Lunastuksen perustana tulee olla yleinen tarve, menetyksestä tulee maksaa täysi korvaus ja lunastuksen tulee perustua lakiin.
Kiinteistölakimies on erikoistunut rakennuttajan ja maanomistajan välisiin riitoihin
Maanomistaja tarvitsee juridista apua usein maankäyttöön, kaavoitukseen tai kiinteistöjen kehittämiseen liittyviin haasteisiin. Juristimme ovat kokeneita ratkaisemaan maankäyttöön liittyviä riitoja ja ongelmia. Ota yhteyttä ennen tilanteen kärjistymistä ja ratkaistaan tilanteesi.
Lue seuraavaksi: Maankäyttösopimus – Saitko kutsun maankäyttösopimusneuvotteluihin?
