Idyllinen omakotitalo osoittautui homepommiksi
Asiakkaamme olivat ostaneet vuonna 1957 valmistuneen omakotitalon Helsingistä 355 000 euron kauppahinnalla. Ennen kauppaa oli tehty kuntotarkastus ja homekoiratutkimus, joissa ei havaittu korjaustarpeita. Myöhemmin selvisi, että talo oli rakenteiltaan märkä ja homeessa eikä rakennuslupaakaan oltu muutoksille haettu.
– Omakotitaloa myytiin täysin remontoituna, kertoo Teemu, toinen ostajista.
– Myyntiesitteen mukaan taloon oli uusittu sähköt, viemäri- ja käyttövesiputket, katto, ulkoverhoilu, öljypoltin ja öljysäiliö. Keittiö- ja saunaremontin lisäksi keskikerrokseen oli lisätty vuolukivitakka, keittiö- ja saunaremontti ja pinnat ja tekniikka päivitetty vuosina 2010-2017.
– Todellisuus löi vasten kasvoja, kun talo osoittautui täydelliseksi homepommiksi eikä millekään muutostöille ollut haettu rakennuslupaa.
Ostajien annettiin ymmärtää, ettei mihinkään merkittäviin korjaustarpeisiin tullut varautua, koska kiinteistö oli myyjän tekemien remonttien yhteydessä täysin läpikäyty.
Sittemmin ilmeni, ettei millekään toimenpiteille ollut piirustuksia tai suunnitelmia eikä haettu edes rakennuslupaa.
– Koska remontteihin ja muutostöihin ole ollut piirustuksia eikä lupaa, ei voida varmistua, että kiinteistö soveltuu asuinkäyttöön ja että se on asianmukaisesti rakennettu rakentamismääräyksiä ja hyvää rakentamistapaa noudattaen, asiaa hoitanut kiinteistölakimies Juuso Lahti kertoo.
Ostajan on voitava luottaa esimerkiksi siihen, että kiinteistöllä olevaan rakennukseen on haettu ja saatu tarvittava rakennuslupa. Rakennusluvan puuttumisella voi olla merkitystä myös vakuutuskorvauksen osalta mahdollisen vahingon sattuessa. Varsinainen yllätys kuitenkin piili talon rakenteissa siistin pinnan alla. Kun asiaa alettiin tutkimaan, omakotitalo osoittautui purkukuntoiseksi.
Laajat kosteus- ja homevauriot yllättivät
Kaupan jälkeen paljastuivat sisäilmaongelmaa aiheuttavat mikrobivauriot talon rakenteissa.
– Olimme koko perhe alkaneet oireilemaan talossa niin voimakkaasti, että meidän oli pakko siirtyä asumaan yläkerrassa olevaan makuuhuoneeseen.
– Ilmeni ihottumaa, ihon ja silmien kuivumista ja rähmimistä, kurkkukipua ja päänsärkyä, kuivaa yskää, keuhkokipuja ja nivelkipuja ja -jäykkyyttä, aivosumua, eli kaikkea mahdollista, jonka yhdistimme pahaan sisäilmaongelmaan.
Todellisuus rävähti päin silmiä, kun saimme luettavaksi talosta aikaisemmin tehdyn kuntotarkastusraportin.
– Kiinteistölle oli tehty vuosia aikaisemmin kuntotarkastus, johon emme saaneet tutustua ennen kauppaa. Jo sen perusteella emme olisi koskaan taloa ostaneet.
– Raportin mukaan kellarin sisätiloihin on tullut useita kertoja hallitsemattomasti vettä, joka oli aiheuttanut laajoja kosteusvaurioita eri rakenteisiin. Myös saunan ja WC:n lattian läpi oli tapahtunut vuotoja, joiden korjaamisesta ei ollut raportissa mainintaa. Vanhat kosteusvaurioituneet eristeet, puuosat ja pintamateriaalit oli jätetty uusien materiaalien alle.
Kaupanteon jälkeen asiakkaamme teettivät kuntotutkimuksen, jossa paljastuivat talon ongelma kaikessa laajuudessaan.
Pintarakenteita purettaessa kosteus- ja homevauriot yllättivät jopa kaiken kokeneen rakennusterveysasiantuntijan. Kosteus oli jopa lahottanut talon kantavia rakenteita ja yläkerta oli sortumisvaarassa.
Ulkoseinien sisäverhouslevyjä purettaessa paljastui, että ulkoseinärakenteeseen on jätetty runsaasti eri rakennusajankohtien mukaisia rakennekerroksia, joita ei tehtyjen remonttien yhteydessä oltu poistettu. Ulkoseinä ei tuulettunut, mikä oli pahentanut homeongelmaa ja mikrobialtistusta.
Julkisivurakenne havaittiin tutkimuksissa lähes kauttaaltaan lahoksi, eli rakenteeseen kohdistuva kosteusvauriomekanismi oli päässyt vaikuttamaan jo pitkään. Rakenne ei ollut toiminut koskaan rakennuksen historian aikana asianmukaisesti, sillä alkuperäinen julkisivurakenne olisi tullut ensin purkaa kauttaaltaan ennen uuden asentamista. Kosteus oli päässyt vaikuttamaan jo runkorakenteen kantaviin osiin.
Tutkimuksen mukaan rakennuksessa oli selkeä ja aistinvaraisesti todettavissa oleva, erittäin vakava ja laajamittainen asumisterveyshaitta, joka ei tullut ilmi kiinteistökauppaa tehtäessä. Rakennuksessa ei ollut suositeltavaa asua. Kuntotarkastus oli tehty huolimattomasti ja jätetty runsaasti olennaista informaatiota kertomatta aiemmista kosteusvaurioista, niiden korjaustavasta, purkamattomista haitta-aineista sekä kiinteistön aiemmin tiedossa olleesta huonosta kunnosta.
Yläpohjan rakenteiden vauriot todettiin erittäin vakaviksi ja laajamittaisiksi ja sisäilman laatu koko rakennuksessa oli kauttaaltaan erityisen huonolaatuinen ja tunkkainen.
– Talossa paljastui kymmenittäin eri asteisia rakennusvirheitä, joista osa vaikutti jopa koomisilta, ellei kysymys olisi ollut niin vakavista virheistä.
– Esimerkiksi yläkerran kylpyhuoneen lattia on valettu suoraan eristepurujen päälle, välissä oli ainoastaan tuulensuojapaperi. Valua ei oltu mitenkään tuettu alapuolelta. Kylpyhuoneen käyttö suositeltiin lopetettavaksi välittömästi. Kaiken lisäksi lattialämmityskaapelit oli asennettu suoraan alla ollutta paperia ja purueristettä vasten, mikä oli vakava paloturvallisuusriski.
– Listaa virheistä voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään, joten ainoa mahdollinen lopputulos oli saada kauppa puretuksi.
Kaupanpurusta sovittiin käräjäoikeudessa
Kaikista virheistä reklamoitiin ja neuvoteltiin kiinteistön myyjän kanssa. Haastehakemuksen jättämisen jälkeen riita-asiaa soviteltiin käräjäoikeudessa, joka vahvisti kaupan osapuolten neuvotteleman sovinnon.
Saavutetun sovinnon mukaan kiinteistön myytiin eteenpäin purkukuntoisena ja myyjä sitoutui korvaamaan valtaosan ostajien myyntitappiosta. Ostaja ja myyjä vastasivat molemmat omista oikeudenkäyntikuluistaan riita-asiassa.
– Tuomioistuimessa olevan asian sopiminen voi olla järkevää monista syistä, erityisesti kulujen ja riskien minimoimiseksi sekä ajan säästämiseksi, Lahti toteaa. Tässä tapauksessa sopimalla saavutettiin päämiestemme kannalta epäilemättä paras mahdollinen lopputulos.
Vaikka asiansa voittaisi käräjäoikeudessa, hävinnyt osapuoli vie asian normaalisti hovioikeuden päätettäväksi. Tällöin lopullisen ratkaisun saaminen riidalle vie pitkän aikaa, mikä haittaa etenkin ostajapuolen elämää. Sittenkään korvauksen saaminen ulosoton kautta ei ole aina varmaa, vaikka asiansa voittaisi.
– Sovittelun avulla vältettiin pitkä ja kallis oikeusprosessi ja päästiin lopputulokseen, joka oli edullinen päämiehellemme. Tämä ratkaisu oli reilu ja varmisti, ettei päämiehet kärsineet taloudellisesti liikaa.
Myös asiakkaamme olivat tyytyväisiä lopputulokseen ja siihen, että riita-asia saatiin kohtuuajassa päätökseen:
– Olemme erittäin kiitollisia Helsingin toimiston juristeille, joista useampi osallistui asiamme hoitoon. Otimme yhteyttä heti, kun asunnosta löytyi ongelmia ja saimme saman tien ohjeet, miten edetä asian kanssa. Meitä pidettiin koko prosessin ajan tietoisena kaikesta ja selitettiin selkeästi seuraavat toimet.
– Juusolla oli tiukka ote tilanteesta ja juttu hoidettiin hienosti maaliin, Teemu tiivistää pariskunnan ajatukset.
– Suosittelemme ehdottomasti Kiinteistölakimiehen asiantuntemusta kaikissa asumisen ongelmatilanteissa.
Juuso Lahti
Kiinteistölakimies (OTM)