Lupalakimies, lakimies, kiinteistölakimies, asianajaja, juristi – keitä he ovat?
Lakiasioita hoitavat juristit toimivat monilla eri ammattinimikkeillä. Yhteistä kaikille on se, että he ovat suorittaneet oikeustieteen tutkinnon. Asiakkaittensa asioita oikeudessa ajavat juristit tai lakimiehet tai asianajajat ovat yleensä kaikki peruskoulutukseltaan oikeustieteen maistereita (OTM).
Hoitaako asiaasi lakimies tai juristi, on makuasia kumpaa nimitystä käyttää. Suomen Lakimiesliittokin muutti kutsumanimensä vuonna 2022 muotoon Juristiliitto – Juristförbundet.
Lakimies tai juristi voi saada luvan harjoittaa ammattiaan oikeudessa. Tällöin lakimiehestä käytetään nimitystä luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja tai lupalakimies.
Asianajajan nimikettä voivat käyttää Suomen Asianajajaliittoon kuuluvat lakimiehet.
Kuka on lupalakimies?
Lupalakimiehellä (luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja) on oikeus toimia itsenäisesti oikeudessa asiakkaansa avustajana. Muilla kuin lupalakimiehillä, asianajajilla tai julkisilla oikeusavustajilla ei ole oikeutta edustaa asiakkaitaan oikeudessa.
Lupa oikeudenkäyntiavustajana toimimiseen voidaan myöntää, jos lupaa hakeva on suorittanut Suomessa oikeustieteen maisterin tutkinnon tai vastaavan tutkinnon ulkomailla.
Lisäksi edellytetään, että
- lupalakimies on saavuttanut riittävän perehtyneisyyden oikeudenkäyntiasiamiehenä ja avustajana tehtävään
- on rehellinen
- ei ole ilmeisen sopimaton oikeudenkäyntiasiamiehen ja -avustajan tehtävään
- ei ole konkurssissa
- eikä hänen toimintakelpoisuuttaan ole rajoitettu.
Virallisen määritelmän mukaan lupalakimies on lakimies, joka on saanut oikeudenkäyntiavustajalautakunnalta luvan toimia oikeudenkäyntiavustajana.
Lupalakimies on toimiessaan tuomioistuimessa velvollinen noudattamaan hyvää asianajajatapaa vastaavia ammattieettisiä sääntöjä.
Lupalakimies on Suomen Asianajajaliiton yhteydessä toimivan valvontalautakunnan, oikeudenkäyntiavustajalautakunnan sekä oikeuskanslerin valvonnan alainen.
Kuka on julkinen oikeusavustaja?
Valtion oikeusaputoimistossa työskentelevän lakimiehen virkanimike on julkinen oikeusavustaja.
Julkinen oikeusavustaja työskentelee valtion virkamiehenä ja häneltä edellytetään samaa oikeustieteellistä koulutusta kuin muiltakin lakimiehiltä eli oikeustieteen maisterin tutkintoa.
Lisäksi häneltä edellytetään riittävää kokemusta oikeudenkäyntiavustajan työstä tai tuomarin tehtävien hoitamisesta.
Julkisen oikeusavustajan työ on asianajotyötä, ja hän on toiminnassaan velvollinen noudattamaan hyvää asianajajatapaa Suomen Asianajajaliiton valvonnan alaisena.
Kuka on varatuomari?
Varatuomariksi (VT) kutsutaan juristia, joka on valmistumisensa jälkeen suorittaneet vuoden kestävän tuomioistuinharjoittelun käräjäoikeudessa.
Tuomioistuinharjoittelun aikana työskennellään vuoden ajan määräaikaisessa tuomarinvirassa, jossa harjoittelua suorittava juristi osallistuu tuomioistuimen työskentelyyn. Tämän jälkeen hän saa varatuomarin arvonimen.
Kuka on asianajaja?
Asianajajilta, kuten lupalakimiehiltä, edellytetään työssään oikeustieteellistä maisterintutkintoa, perehtyneisyyttä tehtäväänsä sekä lain ja tapaohjeiden (hyvä asianajajatapa) edellyttämien sääntöjen noudattamista.
Asianajaja kuuluu Suomen Asianajajaliittoon.
Lupalakimiehiä ja asianajajia koskevat yksityiskohtaiset säännökset velvollisuuksista ja työn edellytyksistä.
Lupalakimiehiä koskevat säännökset ovat laissa luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista. Asianajajia koskevat säännöt on kirjattu asianajajalakiin sekä hyvään asianajajatapaan.
Lupalakimiehen tai asianajan toiminnasta tai laskutuksesta voi kannella erityiselle valvontalautakunnalle.
Kanteluasioita käsitellessään valvontalautakunta tutkii, onko asianajaja tai julkinen oikeusavustaja noudattanut hyvää asianajajatapaa tai lupalakimies laissa säädettyjä, hyvää asianajajatapaa vastaavia ammattieettisiä sääntöjä.
Luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetun lain mukaan lupalakimiehen tulee rehellisesti ja tunnollisesti täyttää hänelle uskotut oikeudenkäyntiasiamiehen ja -avustajan tehtävät.
Ammattimaisesti oikeudenkäyntiasiamiehen ja -avustajan tehtäviä harjoittavalla lupalakimiehellä, kuten asianajajallakin, tulee olla mainitussa tehtävässä toiselle aiheutuvien varallisuusvahinkojen varalta riittävä vastuuvakuutus.
Kuka on kiinteistölakimies?
Me Kiinteistölakimiehellä olemme erikoistuneet kiinteistöjuridiikkaan työmme kautta. Suurin osa toimeksiannoistamme liittyvät asuntojen ja kiinteistöjen sopimusasioihin ja ongelmatilanteisiin, kuten asuntojen ja kiinteistöjen virheisiin.
Erikoistumisen tuoman kiinteistöalan laajan erikoisosaamisen johdosta voimme kutsua itseämme kiinteistölakimiehiksi.
Noudatamme kaikessa toiminnassamme paitsi lupalakimiehelle laissa kuuluvia velvoitteita myös soveltuvin osin hyvää asianajajatapaa.
Monet lakimiehistämme ovat suorittaneet asianajajatutkinnon. Asianajajatutkinnon suorittanut lakimies voi halutessaan hakea Suomen Asianajajaliiton jäseneksi.
Kuka on oikeudenkäyntilakimies?
Yleisissä tuomioistuimissa oikeudenkäyntiasiamiehenä tai -avustajana saa oikeudenkäymiskaaren mukaan pääsääntöisesti toimia vain asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja.
Maallikko voi edustaa itseään omassa asiassaan, mutta kenenkään toisen henkilön asiaa hän ei voi oikeudessa hoitaa.
Asianajajilta, kuten lupalakimiehiltäkin edellytetään ylempää oikeudellista korkeakoulututkintoa, perehtyneisyyttä avustajan tehtäviin, aikaisempaa työkokemusta, rehellisyyttä ja riippumattomuutta.
Asianajajia koskeviin edellytyksiin ja sääntöihin sekä luvan saaneita oikeudenkäyntiavustajia velvoittaviin, hyvää asianajajatapaa vastaaviin ammattieettisiin sääntöihin voit tutustua Suomen asianajajaliiton sekä oikeuslaitoksen sivuilla.
Lue seuraavaksi: Haastehakemus ja oikeudenkäynti riita-asiassa
Lue seuraavaksi: Tuomioistuinsovittelu asunto- ja kiinteistöriidoissa – vaihtoehto perinteiselle oikeudenkäynnille
