Tekeekö kuntotarkastaja tarpeeksi kattavat tutkimukset?
Kuntotarkastuksella pyritään antamaan ostajalle riittävä kuva asunnon kunnosta ennen kaupantekoa, mutta tarkastuksen rajoitukset saattavat silti jättää piileviä ongelmia havaitsematta. Moni asuntokauppariita olisi vältettävissä, jos kuntotarkastajan raportissa mainitut lisätutkimussuositukset toteutettaisiin ajoissa. Artikkelissa tutustumme jatkotutkimusten merkitykseen sekä kuntotarkastuksen ja kuntotukimuksen eroavaisuuksiin.
Kuntotarkastuksen rajoitteet
Kuntotarkastus tehdään asuntokauppaa edeltävästi, pintapuolisin ja aistinvaraisin menetelmin asunnon kunnon ja riskirakenteiden selvittämiseksi. Rakenneavaukset eivät tyypillisesti kuulu kuntotarkastukseen, ellei niihin ole perusteltua syytä, kuten home-epäily.
Koska kuntotarkastus tehdään usein vain pinnallisesti ja rajallisin menetelmin, kuntotarkastuksella saadaan vain yleiskuva asunnon tilasta. Tämä rajoitettu lähestymistapa jättää osan piilevistä vaurioista huomiotta, mikä voi aiheuttaa ongelmia myöhemmässä vaiheessa. Ongelmat on mahdollista ehkäistä teettämällä kuntotarkastuksessa ilmenneiden tarpeiden mukaiset jatkotutkimukset.
Jatkotutkimusten merkitys asuntokaupoissa
Meille tulevista riitatapauksista suurimmassa osassa on tehty asianmukainen kuntotarkastus, mutta silti asunnosta tai kiinteistöstä paljastuu kaupan jälkeen mittavia home- tai kosteusvaurioita. Tämä ei yleensä johdu kuntotarkastajan suorituksesta, vaan siitä, että kuntotarkastuksen ehdottamia jatkotutkimuksia ei tilata.
Mitä ovat lisätutkimussuositukset?
Kuntotarkastuksessa voidaan antaa suositus lisätutkimuksista, jos rakenteissa havaitaan mahdollisia ongelmia, kuten mikrobiperäisiä hajuja. Tällaiset suositukset kirjataan usein raporttiin lisätutkimustarpeina. Jos suositeltuja rakenneavauksia ei tehdä, jää osa riskeistä selvittämättä, mikä voi johtaa myöhempiin ongelmiin.
Lisätutkimusten laiminlyönnin seuraukset
Tilanteessa, jossa rakenneavaukset jätetään tekemättä, ostajan kannattaisi harkita kaupasta perääntymistä, sillä mikrobipitoinen haju saattaa olla merkki laajemmista rakenteellisista ongelmista. Pahimmassa tapauksessa tällaiset ongelmat voivat myöhemmin johtaa suuriin hinnanalennuksiin tai jopa kaupan purkuun.
Kuntotarkastajaa ei tule syyttää, mikäli asunnon omistaja ei halua tehdä lisätutkimuksia.
Kuntotarkastusraportti on syytä tutkia huolellisesti
Kuntotarkastajan tehtävä on antaa rehellinen kuva asunnon kunnosta, mutta oikeuskäytännön mukaan pelkkä lisätutkimustarve ilman vaurioepäilyä ei suojaa myyjää riitaoikeudenkäynnissä. Ostaja voi menestyksekkäästi vedota virheeseen, joka on kuntotarkastusraportissa vain ylimalkaisesti ilmaistu lisätutkimustarpeena tai -suosituksena.
Laajempi kuntotutkimus on parempi kuin kuntotarkastus
Miksi kuntotarkastetuista taloista ja asunnoista syntyy myöhemmin riitoja, vaikka kuntotarkastus olisi tehty huolella? Yksi keskeinen syy on se, että kuntotarkastus on vain pintapuolinen arvio asunnon kunnosta. Jos halutaan tarkempaa tietoa, tulisi harkita laajempaa kuntotutkimusta.
Esimerkiksi Kuntotarkastuksessa tutkitaan usein kosteista tiloista pintakosteuksia, mutta pelkkä pintakosteusmittarilla tehtävä pintapuolinen kosteuksien mittailu ei kerro välttämättä mitään siitä, onko kosteutta päässyt vesieristeen läpi rakenteisiin.
Kuntotutkimus antaa asunnon kunnosta tarkemman kuvan
Jotta tutkimuskohteen kunnosta haluttaisiin saada oikea kuva, tulisi kuntotarkastuksista siirtyä laadukkaampiin kuntotutkimuksiin, jossa asunnon kunto tutkitaan paitsi silmämääräisesti, tarvittaessa myös rakenteesta otettavin mikrobinäyttein. Aina ei tarvitse tehdä isoja rakenneavauksia, vaan esimerkiksi jalkalistan taakse tai kynnyksen alle voidaan porata reikä, josta näyte otetaan.
Budjetti vaikuttaa kuntotarkastuksen laatuun
Kuntotarkastuksen perusteellisuuteen vaikuttaa myös siihen käytettävissä oleva budjetti. Jos tarkastuksesta ei haluta maksaa ylimääräistä eikä suositeltuja rakenneavauksia tehdä, tutkimuksen kattavuus jää väistämättä puutteelliseksi, vaikka kuntotarkastaja tekisi työtään huolellisesti.
Ota rakennusterveysasiantuntija avuksesi
Kuntotutkimuksen tekee rakennusterveysasiantuntijaksi (RTA) kouluttautunut ammattilainen, joka laatii kattavan raportin käynnistä ja tutkimustuloksista. Kuntotutkimus tarjoaa tarkkaa tietoa myyntikohteen kunnosta, mikä voi auttaa välttämään tulevia riitoja ja antaa varmuuden siitä, että asuntokauppa sujuu turvallisesti ja luotettavasti kaikille osapuolille. Huolellisesti tehty kuntotutkimus varmistaa, että mahdolliset rakenteelliset riskit tulevat ilmi ajoissa, jolloin sekä myyjä että ostaja voivat tehdä tietoon perustuvia päätöksiä.
Henri Alinen
Toimitusjohtaja, Kiinteistölakimies Group
Lue seuraavaksi: Avoimuutta asuntokauppoihin – näin vältät lihavat riidat
Lue seuraavaksi: Haiseeko asunnossasi? Käytä asiantuntijaa homekoiran jälkeen
