Kuinka tunnistaa homeallergia?

Ovatko kaikki homeet ja mikrobit myrkyllisiä?

Homeet jaetaan primaari-, sekundaari-, ja tertiäärivaiheen mikrobeihin. Kasvualustan ominaisuudet ja mikrobien keskinäinen kilpailu johtavat kehitykseen, jossa alkuvaiheen mikrobikanta korvautuu myöhemmän vaiheen mikrobeilla. Tällaiset, etenkin kosteusvaurioituneissa taloissa kasvavat myöhemmän vaiheen homekannat, ovat aina edellisiä vaarallisempia. 

Jotkut homeet ovat allergisoivia, toiset myös myrkyllisiä ja kolmannet homekannat voivat aiheuttaa infektioita ihmisen elimistössä. Eri homeilla ja mikrobeilla on yhteisvaikutuksia. Home ei välttämättä yksin aiheuta ongelmia, yhteisvaikutus toisen homekannan kanssa voi olla toksinen. Tietynlaisella kasvualustalla (kuten kipsilevyn taustapaperi) kasvaessaan home voi erityisesti aiheuttaa myrkyllisiä toksiineja.

Olennaista homeoireiden syntymiselle on ihmisen altistumisen kesto homeiden synnyttämille aineenvaihduntatuotteille. Satunnainen homealtistuminen harvoin aiheuttaa vakavia homeallergian oireita. Pitkään, vuosia kestänyt altistuminen homeille voi laukaista vaikean sairauden.

Tässä artikkelissa käsittelemme, miten homeallergia oireilee sekä miten homealttius voidaan tunnistaa. 

Mikä on homeallergia? 

Homeallergia on immuunijärjestelmän yliherkkyysreaktio, joka syntyy kun keho altistuu homeiden itiöille tai niiden tuottamille yhdisteille. Homeita esiintyy luonnostaan ympäristössämme, mutta ongelmia syntyy erityisesti silloin, kun niitä kasvaa runsain määrin sisätiloissa, kuten kosteusvaurioisissa rakennuksissa. 

Homeallergiaan sairastumisriskiä lisää kokonaisaltistuminen homeiden haitallisille yhdisteille, joita saadaan paitsi sisä- ja ulkoilmasta myös ruuan ja juoman välityksellä.

Homeitiöiden lisäksi terveysvaikutuksia aiheuttavat homekasvustoista erittyvät pienhiukkaset, aineenvaihduntatuotteet ja eri mikrobien aiheuttamat yhteisvaikutukset.

Homeallergian oireet ovat usein hyvin samankaltaisia kuin muiden hengitystieinfektioiden oireet, mikä tekee niiden erottamisesta usein haastavaa. On tärkeää kiinnittää huomiota oireiden esiintymispaikkaan ja -aikaan sekä rakennusten kosteusvaurioiden ja homekasvustojen merkkeihin.

Eri homelajistojen aiheuttamista terveysvaikutuksista enemmän artikkelissa: Yleisimmät home- ja sisäilmaongelmat

Homeallergian tyypillisimpiä oireita

Homeallergian oireet voivat vaihdella lievistä vaikeisiin. Yleisimmät oireet ovat nuha, yskä, väsymys, silmien ärsytys ja hengitysvaikeudet. Joillakin henkilöillä homeallergia voi pahentaa astmaa ja aiheuttaa astmakohtauksia. Oireet voivat vaihdella suuresti henkilöstä toiseen ja riippuvat altistuksen määrästä sekä henkilön yksilöllisestä herkkyydestä.

Kuinka nopeasti homeoireet alkavat? 

Homeallergian oireiden alkamisaika voi vaihdella suuresti riippuen esimerkiksi altistumisen voimakkuudesta. Toiset saattavat huomata oireita lähes välittömästi homeelle altistumisen jälkeen, kun taas toiset voivat kokea oireiden ilmaantumisen vasta pidemmän ajan kuluttua. 

Välittömät reaktiot 

Niille, jotka ovat erittäin herkkiä homeelle, allergiaoireet voivat alkaa muutaman minuutin kuluessa homealtistumisesta. Näihin oireisiin kuuluvat esimerkiksi nenän tukkoisuus, aivastelu, silmien kutina ja vuotaminen. Esimerkiksi, jos henkilö astuu kosteaan kellariin, jossa on näkyvää homekasvustoa, saattaa hän kokea voimakkaita allergiaoireita lähes välittömästi. 

Viivästyneet reaktiot 

Monille ihmisille homeallergian oireet voivat kehittyä vähitellen, tuntien tai jopa päivien kuluessa jatkuvan altistumisen myötä. Tämä on tyypillistä silloin, kun homealtistus on vähäisempää mutta jatkuvaa, kuten työpaikalla tai kotona, jossa homekasvusto ei ole heti nähtävissä. 

Pitkäaikainen altistuminen 

Joissakin tapauksissa homeallergian oireet voivat kehittyä vasta kuukausien tai vuosien jatkuvan altistumisen tuloksena. Tämä on erityisen yleistä ympäristöissä, joissa homekasvustot ovat piilossa, kuten rakenteiden sisällä, ilmastointijärjestelmissä tai muissa vaikeasti saavutettavissa paikoissa. 

Pitkäaikainen altistuminen voi johtaa kroonisiin oireisiin, kuten jatkuvaan yskään, hengitysvaikeuksiin ja jopa astman kehittymiseen. 

Näin tunnistat homeen aiheuttamat oireet 

Homeen aiheuttaman altistumisen tunnistaminen ei ole aina helppoa, koska oireet voivat olla epämääräisiä ja ilmaantua viiveellä. Yleensä altistumista epäillään, kun ilmenee jatkuvia hengitystieoireita ilman muuta selittävää syytä. 

Myös toistuvat infektiot, kuten poskiontelotulehdukset, voivat olla merkki homealtistuksesta. Tällöin on syytä tutkia tarkemmin asunnon tai työpaikan sisäilmaa.

Tutustu aiheeseen lisää – Yleisimmät home- ja sisäilmaongelmat. 

Milloin on syytä epäillä hometta?

Hometta kannattaa epäillä aina, kun rakennuksessa on näkyviä merkkejä kosteusvauriosta, kuten tummia läikkiä seinillä tai katossa, outoa hajua tai kosteusongelmia. Myös jatkuvat sisäilmaongelmat ja asukkaiden toistuvat hengitystieoireet ovat merkkejä mahdollisesta homeongelmasta. 

Mikäli rakennuksessa on ollut vesivahinko, on erityisen tärkeää tarkistaa, onko sen aiheuttamaa hometta korjattu asianmukaisesti.

Homeen aiheuttamat oireet voivat muistuttaa monia muita sairauksia ja allergioita. Siksi on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, missä ja milloin oireet ilmenevät. Jos oireet pahenevat tietyssä rakennuksessa oleskelun jälkeen, kyseessä voi olla homealtistus. 

Mikäli esimerkiksi huomaat oireittesi pahenevan kotona mutta helpottavan muualla, on syytä epäillä, että kotonasi voi olla hometta.

Näin testaat onko asunnossasi hometta 

Mikäli kodin sisäilmassa on havaittavissa epäilyttäviä muutoksia ja asukkaat kärsivät toistuvista hengitystieoireista, on syytä epäillä hometta. Tällöin on hyvä ottaa yhteyttä asiantuntijaan, joka voi tehdä tarvittavat tutkimukset.

Asunnossa olevan homeen testaaminen on tärkeä vaihe homeallergian tunnistamisessa. Homekoirat ovat yksi tapa, koska ne voivat haistaa homeen, joka ei ole näkyvissä. Myös ilma- tai materiaalinäytteiden ottaminen ja niiden analysointi laboratoriossa on yleinen menetelmä. 

Kosteusmittaukset voivat paljastaa piileviä kosteusvaurioita, jotka usein johtavat homekasvustoon.

Lainsäädännön näkökulma

Suomessa lainsäädäntö velvoittaa kiinteistönomistajia huolehtimaan rakennusten kunnosta ja sisäilman laadusta. Terveydensuojelulain mukaan asuinhuoneiston sisäilman on oltava terveydelle vaaratonta, ja rakennuksen omistajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin mahdollisten terveyshaittojen poistamiseksi.

Lisäksi työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajia huolehtimaan työpaikan terveellisyydestä ja turvallisuudesta, mikä sisältää myös sisäilman laadun valvonnan.

Homevauriot kiinteistökaupassa 

Homeallergia voi aiheuttaa merkittäviä terveydellisiä ongelmia, mutta sen vaikutukset ulottuvat myös oikeudellisiin kysymyksiin esimerkiksi asunnon kaupassa. Home ja kosteusvauriot ovat yksi yleisimmistä syistä, jotka aiheuttavat riitoja asuntokauppojen yhteydessä. 

Asuntokauppojen yhteydessä myyjällä on velvollisuus ilmoittaa kaikki tiedossaan olevat viat ja puutteet ostajalle. Mikäli myyjä ei ilmoita tietämistään homevaurioista, hän voi olla vastuussa ostajan myöhemmin ostajan esittämistä korvausvaatimuksista. Terveyshaitta myydyssä asunnossa tai kiinteistössä voi johtaa hinnanalennukseen ja jopa kaupan purkuun, jos virhe on olennainen. 

Lue lisää: Myrkyllinen haju ja asuntokauppojen purku

Käytä asiantuntijaa apuna homevaurion korjaamisessa

Homevaurioiden tutkiminen ja riittävien korjausten toteuttaminen asiantuntijan avustuksella on olennaista homeongelmasta irti pääsemiseksi. Lainsäädäntö velvoittaa kiinteistönomistajia ja työnantajia huolehtimaan rakennusten kunnosta ja sisäilman laadusta, jotta homeen aiheuttamat terveyshaitat voidaan minimoida. Homevaurioiden korjaamisessa on hyvä muistaa seuraavat asiat:

• Kun homeiden ja mikrobien saastuttamia rakenteita puretaan ja uusitaan, asuintilojen ja irtaimiston suojaaminen haitallisilta, korjausten yhteydessä helposti leviäviltä homepartikkeleilta tulee huomioida
• Homeisia ja vaurioituneita materiaaleja ei tulisi jättää rakenteisiin vaan kaikki vaurioitunut aines ja rakennusmateriaali tulisi lähtökohtaisesti poistaa.
• Desinfektiomenetelmien ja -aineiden, kuten otsonin, peroksidien ja kloorin osalta mahdolliset haitat homevaurioiden korjaustöissä ovat vielä suurelta osin tutkimatta. Puhdistus- ja kuivausmenetelmät muuttavat rakennuksen mikrobikantaa. Vaarana on, että heikompia mikrobikantoja desinfioitaessa jäljelle jäävät vaarallisimmat mikrobikannat, joihin desinfiointiaineet eivät välttämättä tehoa. Työterveyslaitos ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ovat vuonna 2016 antaneet yhteisen lausuman, jonka mukaan mitään biosideja ei pidä käyttää homekorjauksen sijasta tai huolellisen homesiivouksen korvaajana.

Oletko ostanut asunnon tai kiinteistön ja sinulla on jatkuvia oireita, kuten nuhaa, yskää ja hengitysvaikeuksia? Kotonasi voi olla kosteus- tai homevaurio ja saatat kärsiä homeallergiasta. Ota yhteyttä Kiinteistölakimieheen tilanteen kartoittamiseksi. Alkuneuvottelu on maksuton eikä sitouta sinua mihinkään.

Lue seuraavaksi: Huono sisäilma – kuka vastaa asuntokaupassa?