Seitsemän vuoden kiinteistökauppariita päättyi onnellisesti 

– Kaikki alkoi kirjeestä, jonka saimme heinäkuussa 2017 ostajien lakimieheltä, kertoo Katja Tapper, toinen asiakkaistamme. Siinä reklamoitiin lukuisista kiinteistön virheistä ja vaadittiin hinnanalennuksena takaisin lähes puolet kauppahinnasta. 

– Ennen kauppaa teimme kuntotarkastuksen, jossa tutkittiin talon riskirakenteet tarkoin, muun muassa sokkelin mataluuteen ja mahdolliseen kosteusrasitukseen. Yläpohjassa ei havaittu vaurioita, mutta rikkinäisen aluskatteen ja muiden mahdollisten varioiden vuoksi kauppahintaa laskettiin vielä 7 000 euroa alun perin sovitusta. 

Katja otti yhteyttä toimistoomme heti kirjeen saatuaan. Alkoi yli kuusi vuotta kestänyt oikeusriita, jossa asiakkaamme voitti asiansa niin käräjäoikeudessa kuin hovioikeudessa. Sovinnon mahdollisuutta yritettiin saavuttaa useamman kertaa siinä kuitenkaan onnistumatta.

– Suosittelen aina sovintoa, etenkin jos voidaan epäillä myyjän vastuulla olevaa virhettä. Tässä tapauksessa omakotitalon kahdessa makuuhuoneessa oli löydetty näytteenotossa mikrobeja. Niiden korjauskustannukseksi asiantuntijamme arvioi noin 10.000 euroa, joten esitimme ostajille samansuuruista hinnanalennusta. Tämä ei kuitenkaan ostajille kelvannut, kertoo asiaa hoitanut kiinteistölakimies Henri Alinen.

Sovintoesityksen esittämällä vastuu oikeudenkäyntikuluista siirtyy vastapuolelle, jos oikeuden arvio korjauskustannuksista vastaa tehtyä arviota. – Näin myös tapahtui, sillä käräjäoikeuden arvio virheen korjauskustannuksista vastasi täysin asiantuntijamme tekemään arviota. Tämä tarkoitti sitä, että ostajat olivat aloittaneet turhan oikeudenkäynnin ja joutuivat omien oikeudenkäyntikulujensa lisäksi vastaamaan myös päämiehemme oikeudenkäyntikuluista sekä käräjäoikeudessa että hovioikeudessa, Alinen kertoo.

Riitaa syntyi jopa U-arvoista

Ostajat olivat tehneet vaatimuksia kahdesta makuuhuoneesta mitattujen mikrobien, yläpohjan kosteuden, yläpohjan ja seinien puutteellisen eristemäärän sekä lämmöneristävyyden (U-arvo) osalta. 

Rakennuksen ulkoseinästä oli yhdestä aukaisukohdasta mitattu ostajan taholta mineraalivillan paksuus, joka mittaustuloksen mukaan oli 130-140 mm, kun rakennepiirustusten mukaan eristettä olisi kyseisellä kohdin pitänyt olla 150 mm. Tähän seikkaan ostajat vetosivat kiinteistön virheenä eli heidän mukaansa kiinteistö ei vastannut sovittua. 

– Käytännössä sentin tai parin suuruisella eristepaksuuden vajauksella ei ole mitään kiinteistön käyttöön kohdistuvaa merkitystä.

Myös yläpohjassa oli ostajien mukaan liian vähän eristettä, jonka lisääminen tulisi maksamaan ostajien mukaan 10 000 euroa. Myös lattiat olisi pitänyt purkaa koko talon alalta ja rakentaa uudestaan.

Katja Tapperin mukaan virheluettelon ja vaatimuskirjeen lukeminen oli jopa pelottavaa: 

– Olimme hyvässä uskossa myyneet kuntotarkastetun, 1980-luvun rakentamistavan mukaisen omakotitalon, jossa olimme asuneet useita vuosia ilman mitään ongelmia. Nyt saimme kuulla, että puolet talosta pitäisi purkaa ja rakentaa uudestaan ja tästä lasku tulisi meille.

– Vaikka luotimme lakimiehemme ammattitaitoon hoitaa riita eduksemme, asian murehtimiselta ei voi koskaan täysin välttyä näin pitkään kestäneessä riidassa. 

– Emme halunneet alkaa asiassa alun perinkään riitelemään, ja siksi tarjosimme mielestämme oikeudenmukaista hinnanalennusta heti alkuun. Tämä ei ostajille kelvannut, mutta onneksi molemmat oikeudet olivat kanssamme samaa mieltä, Tapper toteaa.

Eri osapuolten asiantuntijanlausunnot erosivat täysin toisistaan

Tyypillistä asunnon tai kiinteistön virhettä koskevissa riita-asioissa on se, että kantaja- ja vastaajapuolten käyttämien asiantuntijoiden tutkimukset yleensä eroavat täysin toisistaan. Ostajan intressissä on saada aikaa kaupan purku tai mahdollisimman paljon hinnanalennusta. Myyjä taas pyrkii minimoimaan väitettyjen virheiden laatua ja merkitystä. Oikeudenkäynneissä ei ole oikeuden puolesta asiantuntijoita, jotka voisivat arvioida virheitä puolueettomasti. Kantajan velvollisuus on näyttää virheet toteen ja esittää tarvittava näyttö vaatimustensa tueksi.

– Tämä johtaa siihen, että oikeus joutuu kuulemaan ammattitaidoltaan eri tasoisia asiantuntijoita ja lukemaan raportteja, joista pitäisi ottaa selvää, kumpi osapuoli on riidassa oikeassa, Alinen kertoo.

Se, että asiakkaamme voittivat kyseisen riidan on seurausta etenkin asiaa hoitaneen lakimiehen ja tutkijan hyvästä yhteistyöstä, jolloin ostajien virheväitteet saatiin kumottua ja esitettyä oikeudelle uskottavampi todistelu väitettyjen virheiden puuttumisesta. 

– Havaittua ja tutkittua mikrobivauriota emme lähteneet turhaan kiistämään vaan esitimme oikeudelle virheen perustellun korjaustavan kustannuksineen, jonka oikeus otti tuomionsa perusteeksi. 

Luotimme Kiinteistölakimiehen ammattitaitoon ja osaamiseen

Harva riitajuttu kestää yhtä pitkään kuin päämiestemme osalta. Suurin osa riidoista sovitaan ennen kuin on tarpeen viedä asia oikeuden käsittelyyn. Toisaalta aina ei sovintoa saada aikaan ja tällöin riita on käsiteltävä oikeudessa. Häviäjä usein valittaa käräjäoikeuden päätöksestä hovioikeuteen, joka antaa lopullisen ratkaisun riidalle. 

Korkeimpaan oikeuteen voi yleensä valittaa vain, jos asialla on ennakkopäätösarvoa.

– Voin rehellisesti sanoa, etten missään vaiheessa epäillyt Kiinteistölakimiehen kykyä hoitaa asia parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Asiointi heidän kanssaan oli mutkatonta ja sujuvaa ja saimme aina vastaukset meitä askarruttaviin kysymyksiin, joita matkan varrella syntyi, Tapper toteaa.

– Voin suositella Kiinteistölakimiestä kaikille muillekin oman asuntonsa myynnin tai oston jälkeen ongelmiin ajautuneille! 

Katja Tapperin mukaan pitkä oikeusriita päättyi onnellisesti Kiinteistölakimiehen asiantuntemuksen avulla.

Henri Alinen
Konsernijohtaja, Kiinteistölakimies Group