Tuomioistuinsovittelu asunto- ja kiinteistöriidoissa – vaihtoehto perinteiselle oikeudenkäynnille
Toisinaan joudutaan pohtimaan, miten asiakas haluaa edetä riitansa kanssa. Ideaalitilanteessa riidat päättyvät sovintoon ennen kuin asia on tullut vireille käräjäoikeudessa. Tähän ei kuitenkaan aina syystä tai toisesta päädytä.
Riidat voivat edetä eri tavoin. Vaihtoehtoina ovat:
- vaatimuksista luopuminen
- riidan vieminen kuluttajariitalautakuntaan
- riidan vireille laittaminen käräjäoikeudessa eli ”perinteinen” oikeudenkäynti
- tuomioistuinsovittelu
Tässä kirjoituksessa keskitytään neljänteen vaihtoehtoon, eli tuomioistuinsovitteluun, ottamatta kantaa siihen, mikä vaihtoehdoista olisi paras. Sen ratkaisee kunkin riidan yksittäispiirteet ja asiakkaan intressit.
Tuomioistuinsovittelu – konfliktinratkaisun avain?
Kun riita on etenemässä tuomioistuinsovitteluun, on asiamies käynyt asiakkaan kanssa läpi eri vaihtoehdot sekä niihin liittyvät riskit ja mahdollisuudet. Haastehakemus on toimitettu käräjäoikeuteen.
Laissa riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa (394/2011) säädetään mm. tuomioistuinsovittelun tavoitteesta ja edellytyksistä, joita ovat
- sovinnolliseen ratkaisuun pyrkiminen,
- asian (riidan) soveltuminen soviteltavaksi sekä
- se, että sovittelu on tarkoituksenmukaista osapuolten vaatimuksiin nähden.
Lain mukaan sovittelun aloittaminen edellyttää kaikkien osapuolten suostumusta, eli yksinomaan vaatimusten esittäjä (kantaja) ei voi sitä päättää. Tuomioistuin puolestaan päättää sovittelun aloittamisesta.
Asunto- ja kiinteistöriidat sopivat tuomioistuinsovitteluun siinä missä muutkin siviilioikeudelliset riidat
Kyse voi esimerkiksi olla tilanteesta, jossa ostajan (kantajan) esittämää vaatimusta (hinnanalennus) kiinteistön laatuvirheestä ei ole perusteeltaan kiistetty, mutta määrällisesti on jonkun tietyn euromääräisen rajan ylittävältä osalta.
Sovintoneuvottelut ovat tällöin voineet kariutua siihen, että osapuolten näkemykset ovat vielä niin kaukana toisistaan, ettei kumpikaan ole halunnut tehdä kompromissia vaatimustensa suhteen.
Kyse on pelkistetysti hinnanalennuksen määrästä, ja osapuolten näkemyksissä voi vielä tässä vaiheessa olla useiden kymmenien tuhansien eurojen ero.
Riidan vieminen tuomioistuinsovitteluun tarkoittaa käytännössä sitä, että osapuolet pyrkivät itse ratkaisemaan riidan sovittelusta vastaavan tuomarin avulla.
Tuomari ei siis ratkaise riitaa, vaan luo keskusteluyhteyden osapuolten välille.
Tuomioistuinsovittelun tarkoitus on, että osapuolet alkavat paremmin ymmärtämään toistensa näkökulmia.
Asiamiehen käyttäminen tuomioistuinsovittelussa ei ole pakollista, vaan mahdollista.
Asiamiehestä voi kuitenkin olla hyötyä monissa tilanteissa. Jos riidassa on vaikkapa kyse hinnanalennuksen oikeasta määrästä, voidaan asiamiesten johdolla keskustella esimerkiksi välttämättömien korjaustoimien laajuudesta tai tasonparannuksesta.
Asiamies yleensä myös osallistuu sovinnon ehtojen muotoiluun
Hyvä asiamies ymmärtää tuomioistuinsovittelun tarkoituksen ja pyrkii löytämään sovinnollisen ratkaisun yhdessä oman päämiehensä ja vastapuolen kanssa sovittelija-tuomarin avustuksella. Mahdollista lain mukaan on myös, että sovittelija antaa oman ehdotuksensa asian sovinnolliseksi ratkaisemiseksi, mikäli osapuolet näin pyytävät tai tähän suostuvat.
Lain mukaan tuomioistuinsovittelu päättyy, kun
- asiassa vahvistetaan sovinto tai osapuolet ilmoittavat sovittelijalle muutoin sopineensa asian,
- osapuoli ilmoittaa sovittelijalle, että ei halua asiaa enää soviteltavan tai
- sovittelija päättää osapuolia kuultuaan, että sovittelun jatkaminen ei ole enää perusteltua.
Jos tuomioistuinsovittelu ei pääty sovintoon ja kantaja haluaa edelleen jatkaa vaatimustensa esittämistä, siirtyy riita omalle, vireilletulojärjestyksen mukaiselle paikalleen kohti ”perinteistä” oikeudenkäyntiä.
Tuomioistuinsovittelu pähkinänkuoressa
- Osapuolten aito halu sovintoon.
- Kumpikin osapuoli suostuu sovitteluun.
- Ei kuluriskiä – kumpikin osapuoli vastaa lähtökohtaisesti omista kuluistaan.
- Riitaa päästään käsittelemään joidenkin kuukausien kuluttua vireilletulosta (vaihtelee käräjäoikeuksittain).
- Keskustelevaa, päätösvalta osapuolilla.
- Päättyy sovintoon tai ei-sovintoon.
Viime kädessä jokaisen riidan yksilölliset piirteet ja asiakkaan omat intressit sanelevat suunnan, mihin edetä, jos sovintoneuvottelut eivät tuota tulosta.
Lue seuraavaksi: Asunnon myynti tai osto ilman välittäjää
Lue seuraavaksi: Osakkeenomistajan ja vuokralaisen vastuut asunto-osakeyhtiössä
