Näin tehdään hallinnanjakosopimus

Hallinnanjakosopimukseen kannattaa kirjata tarkoin kiinteistön käytöstä sovitut periaatteet, muun muassa rakennusoikeuden jakautuminen, hallinta-alueiden käyttöperiaatteet, kiinteistön huolto ja rakennusten kunnossapidon periaatteet. Hallinnanjakosopimuksessa voidaan sopia myös yhteisessä käytössä olevista alueista. Alla olevassa hallinnanjakosopimuksen rungossa on lueteltu keskeisimmät sovittavat asiat.

Hallinnankajosopimuksella jaetaan kiinteistön tai tontin hallinta 

Hallinnanjakosopimus on edullinen tapa jakaa kiinteistön tai tontin hallinta, koska kiinteistön jakamisesta muuten koituvia lohkomiskuluja ei tarvitse maksaa. Hallinnan jakaminen hoituu sopimusosapuolten keskinäisellä sopimuksella, joka on kirjattava lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin parhaalla etusijalla, ennen muita kiinnityksiä.

Jotta hallinnanjakosopimus voidaan suoraan kiinnittää parhaalle etusijalle, hallinnanjakosopimus kannattaa tehdä heti tontin tai kiinteistön hankinnan tai vuokraamisen jälkeen. Jos hallinnanjakosopimus tehdään vasta jälkeenpäin, aiemmin tehtyjä kiinnityksiä joudutaan muuttamaan, jotta hallinnanjakosopimus saadaan kirjattua parhaalle etusijalle, ennen velkakiinnityksiä.

On huomattava, että hallinnanjakosopimus on kirjattuna voimassa myös luovutettaessa sopijaosapuolen omistama määräosuus paritalosta edelleen uudelle omistajalle.

Paritalon tai rivitalon kauppaa ajatellen hallinnanjakosopimukseen tehdään siirrosta ehto, jonka mukaan hallinnanjakosopimus hallittavine alueineen ja rakennuksen osineen voidaan siirtää paritalon puolikkaan tai rivitalohuoneiston uudelle omistajalle. Sopimuksen siirrosta tulee ilmoittaa vuokranantajalle, yleensä tontin tai muun kiinteistön omistavalle kunnalle.

Hallinnanjakosopimus ja velkakiinnitykset

Jos kiinteistön hallintaa ei jaeta omistajien kesken hallinnanjakosopimuksella, osaomistajien hakemat velkakiinnitykset rasittavat koko kiinteistöä. Jaettaessa kiinteistö hallinnanjakosopimuksella, sopimusosapuolet hakevat velkakiinnitykset kohdistumaan hallitsemaansa kiinteistön osaan koko kiinteistön sijaan. Tällöin määräosaan haettu ulosmittaustoimi ei kohdistu muiden kuin velallisen omistamaan ja hallitsemaan osaan kiinteistöstä.

Jos kiinteistön osaomistaja joutuisi maksuvaikeuksiin ja hänelle tehtäisiin ulosmittaus, voidaan ulosmittaus kohdistaa ainoastaan rekisteriin kirjattuun, hallinnanjakosopimuksella jaettuun osuuteen kiinteistöstä. Tällöin ulosmittaus ei kohdistu muun kuin velallisen omistamaan ja hallitsemaan osaan kiinteistöstä.

Tämä tietenkin edellyttää, että hallinnanjakosopimus on tarpeeksi yksiselitteinen ja kirjattu asianmukaisesti lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin.

Hallinnankajosopimusmalli 

Ohessa ohjeellinen hallinnanjakosopimuksen malli, jossa on lueteltu hallinnanjakosopimuksissa sovittavista asioista. Lue myös vinkit onnistuneeseen asunto- ja kiinteistökauppaan.

Jos olet tekemässä hallinnanjakosopimusta, ota yhteyttä Kiinteistölakimieheen, niin laadimme Sinulle taatusti laadukkaan hallinnanjakosopimuksen. Muista myös, että hallinnanjakosopimus tulee aina kirjata parhaalle etusijalle ennen muita kiinteistöön kohdistuvia velkakiinnityksiä.

Hallinnanjakosopimuksen laatiminen tulee aina jättää ammattilaisen laadittavaksi, joten oheista tarkastuslistaa ei pidä sellaisenaan käyttää hallinnanjakosopimuksen pohjana.

Hallinnanjakosopimus

1. Sopijapuolet 

A. 

B. 

2. Sopimuksen kohde 

X. kaupunginosa, kortteli , tontti X 

kiinteistötunnus (XXXX) 

Vuokraoikeus ja vuokra-alueella sijaitsevat vuokramiehen omistamat rakennukset. 

Vuokrasopimus: X.X.20XX 

Vuokranantaja: X

Sopijapuolet omistavat sopimuksen kohteena olevan kiinteistön vuokraoikeuden määräosin seuraavasti: 

SopijapuoliA 1/2 osaa 

Sopijapuoli B 1/2 osaa 

Laitostunnus: 

Pinta-ala: m2 

Asemakaavamerkintä: 

Rakennusoikeus: k-m2 

Osoite: 

3. Sopimuksen peruste ja tarkoitus 

(esimerkki) Sopijapuolet ovat X.X.20XX allekirjoitetulla maanvuokrasopimuksella vuokranneet edellä mainitun tontin XXX kaupungilta. Vuokra-oikeus kirjataan samanaikaisesti lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin. 

Tämän sopimus tarkoituksena on jakaa em. tontin hallinta sopijapuolten kesken määrittämällä sopijapuolten alueellinen käyttö- ja hallintaoikeus. Sopimus määrittää myös sopijapuolten vastuut kiinteistön huollosta, kunnossapidosta, rakentamisen ym. osalta. 

Sopimuksen tekohetkellä tontti on rakentamaton. Sopijapuolten tarkoituksena on rakentaa tontille paritalo.

4. Tontin hallinta- ja käyttöoikeudet 

5. Sopijapuolten hallinnan ulottuvuudet 

6. Hallinnan kirjaaminen ja panttaukset 

7. Rakennusoikeus 

8. Mahdollinen kiinteistölle osoitettava lisärakennusoikeus 

9. Alueelle rakennettavien rakennusten yleisilme 

10. Rakennushankkeiden toteutus 

11. Suostumus rakennuslupaan 

12. Rakennusaikainen ja hallinta-aikainen toiminta 

13. Kiinteistöllä olevan toisen hallinta-alueen käyttö 

14. Alueiden rakentaminen, hoito ja kunnossapito 

16. Lumenajo, hiekoitus, kunnossapito ym. 

17. Kunnossapidon ja siisteyden laiminlyönti 

18. Kunnallistekniikka 

19. Kulkuyhteyksien rakentamisen ja kustannukset 

20. Jätehuolto ja jäteastioiden sijainti 

21. Jäte- ja sadevesiviemärijohdot 

22. Maanvuokra 

23. Vakuutukset 

24. Kiinnitykset ja panttioikeudet 

25. Kustannusten jako 

26. Sopimuksen voimassaolo ja kirjaaminen 

27. Sopimuksen muuttaminen 

28. Sopimuksen siirtäminen 

29. Riitaisuudet 

30. Sopimusten määrä 

Tätä sopimusta on tehty kolme yhtäpitävää kappaletta, yksi molemmille sopijapuolille sekä yksi kirjaamisviranomaiselle. 

Päiväys 

X.X.20XX 

Allekirjoitukset 

Liitteet 

Liite 1, karttapiirros 

Jakelu: 

Tiedoksi kiinteistön kotipaikkakunnan kunnalle.

Epäselvyyksien välttämiseksi hallinnanjakosopimus kannattaa aina laadituttaa kiinteistöasioihin erikoistuneella Kiinteistölakimiehellä. Ota yhteyttä, niin laadimme taatusti pätevän hallinnanjakosopimuksen, josta ei tule myöhemmin hankaluuksia.

Jaana Peltola
Kiinteistölakimies (VT, LKV, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja)

Löydät toimipisteidemme yhteystiedot tämän sivun lopusta tai täältä.