Liikehuoneiston vuokrasopimuksen purkaminen ja muuttopäivän siirtäminen
Päivittäistavarakauppaa harjoittavan vuokralaisen vuokrasopimus oli vuokranantajan pakkohuutokaupassa siirtynyt uudelle vuokranantajalle, joka purki vuokrasopimuksen päättymään kolmen päivän kuluttua purkuilmoituksen tiedoksiannosta. Vuokralainen haki muuttopäivän siirtämistä kiireellisenä käräjäoikeudelta.
Vuokranantajan vaihtuessa pakkohuutokaupan johdosta uudella vuokranantajalla on kuukausi aikaa purkaa liikehuoneiston vuokrasopimus ilman irtisanomisaikaa. Periaatteessa vuokrasopimus voidaan purkaa päättymään heti purkuilmoituksen tiedoksiannon jälkeen. Liikehuoneistosta muuttopäivä on tällöin purkamisilmoitusta seuraava arkipäivä. Purkuilmoitus on toimitettava vuokralaiselle haasteen tiedoksiantoa vastaavalla tavalla eli käytännössä haastemiehen välityksellä.
Laki liikehuoneiston vuokrauksesta edellyttää, että muuttopäivän siirtämistä koskeva kanne on pantava vireille tuomioistuimessa seitsemän päivän kuluessa irtisanomisen tai purkamisen tiedoksisaannista ja ennen siirrettäväksi pyydettävää muuttopäivää. Muuttopäivää voidaan siirtää enintään kuudella kuukaudella.
Muuttopäivän siirtämistä koskevan oikeudenkäynnin aikana vuokrasuhde jatkuu entisin ehdoin. Jos vuokralaisen vaatimus muuttopäivän siirtämisestä hylätään ja muuttopäivä on mennyt, tuomioistuimen on velvoitettava vuokralainen muuttamaan huoneistosta välittömästi.
Tapauksessa laajaa päivittäistavaraliikettä harjoittavan vuokralaisen vuokrasopimus purettiin päättymään kolmen päivän kuluttua purkuilmoituksen tiedoksiannosta. Käytännössä vuokralaisen olisi ollut täysin mahdotonta tyhjentää liikehuoneistoa mainitussa ajassa. Muuttopäivän siirtoa oli haettava kiireellisesti ennen vuokrasuhteen päättymistä käräjäoikeudelle tehdyllä haastehakemuksella.
Muuttopäivän siirtämistä koskevaa asiaa ei koskaan käsitelty käräjäoikeudessa, koska vuokralainen ja uusi vuokranantaja pääsivät sopimukseen vuokrasuhteen jatkamisesta molempia osapuolia tyydyttävin ehdoin. Kiinteistölakimiestä kuitenkin tarvittiin, koska osapuolten näkemykset vuokran määrästä ja vuokrasopimuksen ehdoista erosivat liikaa toisistaan. Vuokralaisen oikeusturvavakuutus korvasi suurimman osan riita-asian hoitamisesta aiheutuneista oikeudenkäynti- ja neuvottelukuluista.
