Käsiraha asuntokaupassa – varmistus tuleville kaupoille
Mitä käsirahalla tarkoitetaan ja mihin sitä käytetään?
Käsiraha on tyypillinen tapa varmistaa ostajan halukkuus tehdä myöhemmin asuntokauppa. Käsiraha otetaan käytännössä ennen kauppaa ostotarjouksen yhteydessä. Lopullisen kaupan yhteydessä käsiraha vähennetään maksettavasta kauppahinnasta.
Korkein oikeus on määritellyt asian siten, että käsiraha on kaupan syntymistä turvaava vakuus, jolla on myös myyjän vahinkoa korvaava tehtävä, jos sovittu kauppa jää toteutumatta ostajasta johtuvasta syystä. (KKO 2000:102)
Mikäli kauppaa ei tehdä ja tämä johtuu tarjouksen tekijästä, myyjällä on oikeus pitää maksettu käsiraha tai periä sovittu vakiokorvaus kaupan peruuntumisen varalta.
Vakiokorvauksella tarkoitetaan sopimusta, jossa ostaja sitoutuu maksamaan tietyn summan rahaa myyjälle siltä varalta, että kauppa jää syntymättä ostajasta johtuvasta syystä. Erona käsirahaan on se, ettei rahaa siirry sopimuksen tekohetkellä.
Jos ostaja tekee asuntonäytössä ostotarjouksen, mutta maksaa käsirahan vasta myöhemmin, sovelletaan vakiokorvausta koskevia säännöksiä siihen saakka, kunnes myyjä on vastaanottanut käsirahan. Tämän jälkeen sovelletaan käsirahaa koskevia säännöksiä.
Käsiraha sitoo sekä myyjää että ostajaa
Asuntokauppalain mukaan maksamalla käsirahan tai sopimalla vakiokorvauksesta, tarjouksen tekijä sitoutuu ostamaan kyseisen asunnon tarjoamallaan kauppahinnalla. Käsirahan vastaanottamalla myyjä sitoutuu olemaan myymättä asuntoa kenellekään kolmannelle taholle. Jos myyjä ei hyväksy tarjousta, hänen on viipymättä palautettava saamansa käsiraha.
Kun myyjä on hyväksynyt ja vastaanottanut käsirahan, hän ei saa ottaa samasta asunnosta toista käsirahaa tai tarjousta ennen kuin ensimmäinen käsiraha on palautettu tai muuten on käynyt selväksi, että käsiraha jää myyjän hyväksi. Näin voi tapahtua esimerkiksi silloin, kun kauppa jää toteutumatta ostajasta johtuvasta syystä.
Käsirahan menetettävä määrä maksimissaan neljä prosenttia kauppahinnasta
Mikäli myyjä ei hyväksyisi ostotarjousta tai kauppa jää syntymättä muusta kuin ostotarjouksen tekijästä johtuvasta syystä, myyjän on palautettava käsiraha viipymättä. Tämän lisäksi myyjän on maksettava hyvityksenä sovittua käsirahaa vastaava euromäärä. Jos on sovittu kaupan peruuntumisen varalta suoritettavasta vakiokorvauksesta, myyjän on maksettava ostajaehdokkaalle sovittua vakiokorvausta vastaava rahamäärä.
Käsirahana maksettavalle määrälle ei ole asetettu ylärajaa, mutta menetettävän käsirahan tai vakiokorvauksen määrä ei saa ylittää asuntokauppalaissa säädettyä neljän prosentin rajaa. Ylimenevä osuus maksetusta käsirahasta on palautettava ostajalle, jos kauppa jää toteutumatta ostajasta johtuvasta syystä.
Kaupasta vetäytyvän vastapuolella ei ole oikeutta muuhun kuin edellä mainittuun seuraamukseen. Kuluttajien välisissä sopimuksissa voidaan kuitenkin erikseen sopia, että kaupasta vetäytyvän on korvattava toiselle osapuolelle aiheutunut todellinen vahinko.
Hyväksyttyjä ovat kuitenkin ehdot, joissa kaupan toteutuminen sidotaan myyjän tai ostajan oman asunnon kauppaan tai suoritettuun kuntotarkastuksen tai kosteusmittauksen lopputulokseen tai rahoituksen järjestymiseen pankista. Jos kauppa jää toteutumatta tällaisesta syystä, voidaan sopimuksesta vetäytyä molemmin puolin ilman maksuvelvollisuutta.
Henri Alinen
toimitusjohtaja, Kiinteistölakimies Group Oy
Löydät toimipisteidemme yhteystiedot tämän sivun lopusta tai täältä.
Lue seuraavaksi: Kauppakirjamalli – näin teet kiinteistön tai asunnon kauppakirjan
Lue seuraavaksi: Mitä asuntokaupan virheellä tarkoitetaan?
