Hometalo: mitä sillä tarkoitetaan?

Homeista ja sisäilmaongelmista on alettu vakavasti keskustelemaan vasta 1990-luvulla. Muun muassa Helsingin Sanomat ja Rakennuslehti julkaisivat pitkiä juttusarjoja asuntojen homeongelmista. 

Laajentunut tietoisuus homeista johti kuitenkin erikoissairaanhoidon kuormittumiseen potilaista, jotka katsoivat oireidensa johtuvan sisäilmaongelmista. Työstä johtuvaa oireilua ja sairastamista tutkittiin muun muassa yliopistollisten sairaaloiden yhteyteen perustetuilla ammattitautipoliklinikoilla.

Sisäilman terveysvaikutusten, homeiden ja kosteusvaurioiden tutkimus suuntautui mikrobien vaikutusten tutkimiseen. Myös media kiinnostui aiheesta ja ensimmäinen potilasjärjestö AsTe ry perustettiin.

Mitä tarkoitetaan hometalolla?

1970-luvulla alkanut energian säästäminen ja Suomen ilmastoon huonosti sopivat rakenneratkaisut, kuten piilosokkeli ja tasakatto olivat merkittäviä syitä rakennusten homehtumiseen. Puutteelliseen rakennustapaan on liittynyt rakentamishetkestä lukien riskejä, jotka ovat suurelta osin myöhemmin toteutuneet. 1960-1980 -luvuilla rakennetuista taloista harvat ovat kokonaan säästyneet kosteuden ja homeen aiheuttamalta vaurioitumiselta. 

Hometalolle ei ole määritelmää. Monet puhuvat hometalosta jo silloin, kun rakennuksessa havaitaan vähäistä homeiden tai mikrobien kasvua. Toisaalta mikään talo ei ole täysin steriili, vaan homeitiöitä kasvaa etenkin pinnoilla, jotka ovat ulkoilman kanssa kosketuksessa. 

Homeiden voidaan katsoa muodostua ongelmaksi silloin, kun ne aiheuttavat haittaa asumisterveydelle. 

Asumisterveyttä haittaavan homeen esiintyminen tulee määritellä tapauskohtaisesti perustuen aistinvaraisiin havaintoihin ja näytteenottoon. Tavallisimmin terveyshaittoja tutkivat asiantuntijat, kuten rakennusterveys- ja sisäilma-asiantuntijat voivat lausua terveystarkastajan ohella siitä, onko rakennuksessa terveyshaittaa aiheuttava, mikrobiperäinen altiste.

Asiantuntijat lähes yksimielisiä homeiden haitoista

Sisäilmaongelmia tutkivien rakennusterveysasiantuntijoiden koulutus aloitettiin 1997 silloisessa Kuopion yliopistossa. Koulutus on myöhemmin sertifioitu ja virallistettu asumisterveysasetuksessa vuonna 2015. 

Vuonna 1998 sisäilma- ja allergiatutkimuksessa mukana olleet lääkärit laativat Majvik-suositukset. Suositukset perusteltiin tarpeella auttaa kosteus- ja homevaurioista kärsiviä potilaita.

Keskustelut homeista ja niiden aiheuttamista terveyshaitoista ovat jakaneet mielipiteitä puolesta ja vastaan. Kosteusvaurioon ja kosteusvauriomikrobeihin liittyvät tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet homeiden voivan aiheuttaa vakavia oireita ja sairauksia niille altistuneille.

Yleisesti ollaan yksimielisiä siitä, että kosteusvauriot ovat haitallisia terveydelle ja kosteus- tai homevaurioituneet rakennukset pitää korjata. Korjaustapojen osalta on kuitenkin paljon erimielisyyttä riippuen siitä, kummalla puolella (ostaja tai myyjä) asiaa katsotaan.

Ostajan mielestä hometalo – myyjän mukaan korjattavissa

Asunto- ja kiinteistökaupan riidoissa on tavanomaista, että ostaja pyrkii painottamaan tehtyjen homelöydösten vaarallisuutta. Homeet pitää poistaa ja hometalo korjata terveelliseksi. Joskus ostajan mukaan hometaloa ei voida lainkaan korjata, paitsi purkamalla koko talo. 

Myyjän intressissä on luonnollisesti löytää seikkoja, jotka puhuvat hänen puolestaan. Myyjä saattaa pyrkiä todistamaan, ettei esimerkiksi homehtunutta alapohjaa tarvitse purkaa, vaan homeiden pääsy alapohjasta sisäilmaan voidaan tukkia tiivistämällä sokkelin ilmanvuotokohdat.

Lue lisää: Ostajan ennakkotarkastusvelvollisuus asuntokaupassa

Millaista on hyvä sisäilma?

Hyvässä sisäilmassa ei ole homeita ja mikrobeja siinä määrin, että ne aiheuttaisivat sisätiloissa oleskeleville ja asuville terveyshaittaa tai -oireita. Vaikka kosteus- ja homevaurioita pidetään haitallisina, yksimielisyyttä ei edelleenkään ole siitä, millaisia syy- ja seuraussuhteita on kosteusvaurioiden ja erilaisten oireiden ja sairauksien välillä. 

Sisäilmaa voi pilata moni muukin asia, kuten puutteellinen ilmanvaihto ja poikkeukselliset huonelämpötilat. Jos tuloilmalle ei ole luonnollista reittiä tai ilmanvaihto on väärin säädetty, saattaa alapohjan mikrobipitoista ilmaa päästä lattian vuotokohtien mukana korvausilman mukana asuinhuoneistoon. Myös liian kylmä tai lämmin huoneilma tai veto voivat aiheuttaa terveyshaittoja.

Hyvässä sisäilmassa ei esiinny poikkeavia hajuja, jotka voivat olla merkki mikrobien aineenvaihduntatoiminnasta, kreosootista tai tetrakloorianisolista (ns. mummolan haju).

Miten hometaloa tutkitaan?

Terveydensuojelun lainsäädäntö ja muun muassa Valviran ohjeistus edellyttävät, että homeita ja mikrobeja tutkitaan luotettavin menetelmin. Aistinvaraiset tutkimukset tulee varmentaa materiaalinäyttein.

Vuosina 2009-2016 käynnistettiin Kosteus- ja hometalkoot -ohjelma, jossa muun muassa tutkittiin kosteusvauriorakennusten pölyjen toksisuuden mittausmenetelmää (Toxtest-tutkimus). Menetelmällä pyrittiin erottamaan vaurioituneet ja oireita aiheuttavat rakennukset terveistä. Hankkeen loppuraportin mukaan tähän ei kuitenkaan päästy. Huonepölyn toksisuutta ei voida käyttää hometalojen tutkimuksessa luotettavasti.

Hankkeen kariutuminen johti eri koulukuntien eriytymiseen ja siihen, ettei sisäilmaongelmien objektiiviseen tarkasteluun ole vieläkään yhdenmukaisia periaatteita. 

Luotettavin tapa sisäilmaongelmaisen hometalon tutkimiseen on edelleen aistinvaraiset ja rakenteista otettavat mikrobinäytteet yhdistettynä asiantuntijan arvioon ongelmasta. Myös homekoiria voidaan käyttää alkutilanteen ja jatkotutkimustarpeen selvittelyssä.

Hometalon aiheuttamat oireet

Hometalon aiheuttamia oireita ja sairauksia on lueteltu useissa yhteyksissä allergisesta nuhasta aina tappaviin syöpiin. 

Lääkäriseura Duodecim on laatinut Käypä hoito -suosituksia myös kosteus- ja homevaurioista oireilevalle potilaalle. Suositus ohjeistaa kiinnittämään huomiota ”objektiivisiin potilasta tai rakennuskohdetta koskeviin havaintoihin ja tutkimustuloksiin. Potilasta kuullaan, mutta hänen tulkintaansa ei välttämättä pidetä lääketieteellisesti oikeana, vaikka se kokemuksellisesti edustaisi potilaalle totuutta.

Lääketieteellisesti pätevää näyttöä siitä, millaisia oireita tai sairauksia hometalo aiheuttaa, ei ole saatu. Asunto- ja kiinteistökaupan riitatilanteissa näyttö terveyshaitasta tuleekin perustaa rakennuksesta otettuihin näytteisiin asukkaista otettavien näytteiden sijaan. Jos mikrobeja tai homeita on riittävästi, terveyshaitta voi oikeuttaa kaupassa hinnanalennukseen tai purkamaan kaupan.

Korvauksen hakeminen hometalokaupasta

Jos olet ostanut asunnon tai omakotitalon, jossa epäilet poikkeuksellisia hajuja tai homeongelmaa, kannattaa muistaa seuraavat tärkeät toimenpiteet:

• Poikkeuksellisten hajun lähteet ja home-epäilyt on tutkittava asiantuntijan avulla. Rakennusterveysasiantuntijoilla on yleensä laajin koulutus hometalojen tutkimiseen. 
• Virheistä on reklamoitava myyjää mahdollisimman pian (max. 3-4 kk) virhehavainnon ja virheen tutkimisen jälkeen.
• Ostajan on reklamaation yhteydessä ilmoitettava vaatimuksensa (esim. kaupan purku) virheen johdosta.
• Ostajan on selvitettävä virheen korjaamisen euromääräiset kustannukset 
• Ostajan kannattaa käyttää apunaan reklamaation laatimisessa ja asian hoitamisessa kiinteistölakiin erikoistunutta kiinteistölakimiestä tai muuta juristia.

Suurin osa asuntokaupan ongelmista voidaan ratkaista ostajan ja myyjän välisin neuvotteluin. Ostajan kannalta oikeudenmukaiseen lopputulokseen pääseminen edellyttää kuitenkin virheen tarkkaa selvittämistä, jotta korvausvaatimus perustuisi selvitettyihin, perusteltuihin faktoihin. Tämä edellyttää usein paitsi virheen tutkimista myös virheen korjauskustannusten selvittämistä.

Korjauskustannukset voidaan esittää laskennallisena arviona tai ostaja voi hankkia virheen korjaamisesta urakkatarjouksia. Oikeuskäytännössä todisteena voidaan käyttää molempia. Samoin kuin talon tutkinutta asiantuntijaa, myös korjauskustannuksista arvion tehnyttä asiantuntijaa on hyvä kuulla tarvittaessa oikeudessa todistajana.

Miten hometaloriita voitetaan?

Jos asuntoa tai kiinteistöä koskevassa riidassa ei saada neuvoteltua sovintoa ostajan ja myyjän kanssa, ainoaksi vaihtoehdoksi voi jäädä haastehakemuksen jättäminen käräjäoikeuteen ja kanteen ajaminen myyjäpuolta vastaan. 

Suurin osa voitoista tai häviöistä riippuu todisteista ja niiden näyttöarvosta sekä henkilötodistajien uskottavuudesta. Asiaa hoitavan juristin perehtyneisyys asiaan sekä ammattitaito asian ajamisesta oikeudessa merkitsevät myös paljon. 

Jos tutkimukset ovat hyvin ja asiantuntevasti tehty ja ne osoittavat aukottomasti hometalon vaurioitumismekanismin, riita-asian voittaminen on todennäköisempää kuin jos todisteet eivät selkeästi osoita miten tai mistä syystä vaurioituminen on tapahtunut. Asiaa hoitavan juristin tehtäviin kuuluu aina hankitun näytön arviointi ja lopputuloksen arvioiminen parhaan näkemyksensä mukaan asiakkaalle. 

Paraskaan juristi ei kuitenkaan voi ennustaa riidan lopputulosta. Kun asiakkaalle kerrotaan oikeudenkäyntiin ja asian lopputulokseen liittyvät riskit, lopullinen päätös asian viemisestä oikeuteen on aina asiakkaan tehtävä. 

Lue seuraavaksi: Mummonmökin haju – Ongelma joka voi johtaa riitaan kiinteistökaupassa

Lue seuraavaksi: Hometaloriidasta sovintoon