Maankäyttö- ja rakennuslaki uudistuu – 3 merkittävintä muutosta rakentamiseen

Rakentamisen sujuvoittamisella uusi maankäyttö- ja rakennuslaki helpottaa rakentamislupamenettelyä. Rakentamislupaa hakevalle uuden lain selkeyttävä muutos on toimenpideluvan ja rakennusluvan yhdistäminen, eli erillistä punnintaa näiden haettavien lupien välillä ei ole tarpeen enää tehdä. Uuden lain mukaan rakentamislupaa ei myöskään tarvitsisi enää pienempiin rakennushankkeisiin. Tällaisia pienempiä rakennushankkeita olisivat muun muassa:

• pinta-alaltaan alle 30 neliön tai tilavuudeltaan alle 120 kuutiometrin rakennus
• pinta-alaltaan alle 50 neliön katos
• yleisörakennelma, jota voi käyttää yhtä aikaa enintään neljä henkilöä
• alle 30 metriä korkea masto tai piippu tai
• kooltaan alle 2 neliötä oleva valaistu mainoslaite.

Rakentamisympäristöllä on kuitenkin merkitystä rakentamislupaa koskien, eli pieneen rakennushankkeeseen tarvitsee rakentamisluvan, jos rakentamisella on merkittävää vaikutusta alueiden käytölle, maisemalle, kulttuuriperintöön, ympäristönäkökohtiin tai rakentaminen edellyttää viranomaisvalvontaa.

Digitaalisuuden edistäminen rakentamisessa

Rakentamisen digitaalisuudella uusi maankäyttö- ja rakennuslaki asettaisi velvollisuuden laatia rakennukselle konekielisesti luettavan rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjeen. Käyttö- ja huolto-ohjeiden tulisi huomioida rakennuksen ominaisuudet sekä rakennuksen kokonaisuuden ja osien suunniteltu käyttöikä. Ohjeiden tulisi sisältää vähintään kiinteistön ja rakennuksen perustiedot, rakennuksen historiatieto sekä rakennuksen kunnossapidon osalta tarveselvitykset ja suunnitelmatiedot. Näihin ohjeisiin tulee merkitä rakennuksen huolto-, korjaus- ja muutostyössä tehdyt toimenpiteet tai käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä tehdyt toimenpiteet. Uusi laki asettaisi rakennuksen omistajalle velvollisuuden vastata käyttö- ja huolto-ohjeen ajantasaisuudesta.

Toinen rakentamisen digitaalisuutta edistävä säännös uudessa maankäyttö- ja rakennuslaissa olisi kansallinen päästötietokanta, joka sisältää rakennuksen ja rakennuspaikan vähähiilisyyden arvioinnissa tarvittavat yleisluontoiset hiilijalanjälki- ja hiilikädenjälkitiedot liittyen muun muassa rakennustuotteisiin sekä rakentamiseen käytettävistä työkoneista ja polttoaineista. Kansallinen päästötietokanta on avoin ja maksuton rakentamisen tietokanta. Sieltä on nähtävissä rakentamistyössä käytettävien materiaalien ympäristöindikaattorit sisältäen kierrätysmateriaalien, uusiutuvien materiaalien sekä haitallisten aineiden osuuden eri tuotteista ja materiaaleista, sekä eri kuljetusratkaisujen hiilidioksidipäästöt kilometriä kohden.

Rakentamisen päästötavoitteet

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksessa on keskitytty vastaamaan päästötavoitteisiin edellyttämällä rakentamisen vähähiilisyyttä ja uusiutuvan energian käyttöä. Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava muun muassa seuraavista edellytyksistä koskien rakentamisen päästöjä:

1. Uuden rakennuksen ja laajamittaisesti korjattavan rakennuksen ostoenergiasta tulee olla vähimmäisosuus uusiutuvaa energiaa.
   
2. Rakennuksen energiatehokkuus, jonka vähimmäisvaatimusten täyttyminen tulee osoittaa laskelmilla. Energiatehokkuuteen vaikuttavat muun muassa rakennuksessa käytettävät rakennustuotteet, talotekniset järjestelmät ja näiden järjestelmien säätö- ja mittausjärjestelmät, joilla energiankulutusta voidaan seurata ja pitää järjestelmien energiankulutusta ja tehontarvetta käyttötarkoituksensa mukaisesti vähäisenä.
   
3. Rakennuksen elinkaariominaisuudet, jonka mukaisesti rakennus olisi suunniteltava ja rakennettava elinkaariominaisuuksiltaan ekologiseksi sekä tavoitteelliselta tekniseltä käyttöiältään pitkäikäiseksi. Erityistä huomiota rakennuksen elinkaariominaisuuksissa tulisi kiinnittää rakennuksen kantaviin rakenteisiin ja pohjarakenteisiin sekä rakennuksen ja sen tilojen sekä osien käyttöikään, käytettävyyteen, huollettavuuteen, muunneltavuuteen ja korjattavuuteen.

Rakentamislupaa hakiessa, olisikin uuden maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti uusi rakennus suunniteltava ja rakennettava käyttötarkoituksensa edellyttämällä tavalla vähähiiliseksi. Rakentamislupaa hakiessa olisi tehtävä ilmastoselvitys, jossa tulisi raportoida rakennuksen hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki, mihin liittyen digitaalinen päästötietokanta toimii apuvälineenä.

Lakiesityksen mukaan maankäyttö- ja rakennuslaki nimettäisiin alueidenkäyttölaiksi. Maankäyttö- ja rakennuslaissa olleet rakentamista koskevat osiot siirtyisivät uudistuksen myötä uuteen lakiin, jonka nimeksi tulisi rakentamislaki.

Tutustu voimaan tulevaan lakiin tästä.

Juha Kukkonen
lakimies, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja (OTM)

Löydät toimipisteidemme yhteystiedot tämän sivun lopusta tai täältä.

Lue seuraavaksi: Rakennuttajan vastuu ei pääty vuositarkastuksen jälkeen
Lue seuraavaksi: Rakennusurakka ja vakioehtojen sitovuus kuluttajan tilatessa rakennuspalvelun