Haastehakemus ja oikeudenkäynti riita-asiassa

Tiedätkö, mitä haastehakemus tarkoittaa ja miten oikeudenkäynti etenee? Tutustu lakimies Thomas Kankaanpään kirjoitukseen, niin termit ja prosessit tulevat tutuiksi.

Kun yksityishenkilöiden tai yritysten välistä erimielisyyttä ratkaistaan puolueettomasti tuomioistuimessa, on kyseessä siviilioikeudenkäynti. Riita-asia käynnistetään haastehakemuksella ja se voi koskea esimerkiksi vahingonkorvausta, perintöä, kaupan peruuttamista tai asunnon vuokraa. Käräjäoikeus voi antaa täytäntöönpanokelpoisia tuomioita myös riidattomista maksu- tai häätövaatimuksista.

Siviilioikeudenkäynnin vaiheet

1. Asian vireilletulo

Siviiliasia tulee vireille, kun käräjäoikeuden kirjaamoon saapuu kantajan lähettämä kirjallinen haastehakemus. Hakemus voidaan toimittaa myös sähköisesti. Joissakin tapauksissa sähköisen palvelun käyttö on pakollista.

Haastehakemuksessa on mainittava tuomioistuimen nimi, asianosaisten eli kantajan ja vastaajan nimet sekä edustajien ja todistajien nimet ja yhteystiedot. Kanteessa kantaja esittää, mitä hän vaatii vastaajalta ja millä perusteella. Kantaja voi myös vaatia korvausta oikeudenkäyntikuluista.

Hakemukseen on liitettävä sopimus tai asiakirja, johon vaatimus voi perustua. Kantajan olisi myös ilmoitettava, mitä todisteita, esimerkiksi kirjallisia ja/tai henkilökohtaisia, on olemassa. Kun kyseessä on yksinkertainen riidaton vaatimus eli niin sanottu summaarinen siviilikanne, kanteen perustelujen ei tarvitse olla yhtä yksityiskohtaisia kuin tavanomaisissa siviilikanteissa.

Siviilikanteen kantajalta peritään oikeudenkäyntimaksu. Jos asianosaisella ei ole varaa maksaa oikeudenkäyntikuluja, ne voidaan tietyin edellytyksin maksaa valtion varoista (oikeusapu).

2. Valmistelu

Asian valmistelun aikana käräjäoikeus tutkii haastehakemuksen ja pyytää tarvittaessa lisätietoja.

Tutkittuaan hakemuksen, tuomioistuin antaa haasteen, jossa vastaajaa pyydetään toimittamaan kirjallinen vastaus määräajassa. Haastehakemuksessa annetaan kantajalle ohjeet siitä, mitä hänen on sisällytettävä vastineeseensa. Haaste annetaan vastaajalle tiedoksi postitse tai haastemiehen välityksellä.

Mikäli vastaaja ei vastaa annetussa määräajassa vaatimuksiin, käräjäoikeus ratkaisee asian. Tällöin tuomiota kutsutaan yksipuoliseksi tuomioksi, ja se annetaan käräjäoikeuden kirjaamossa ilman, että kantajaa tai vastaajaa kutsutaan oikeuden istuntoon. Yksipuolinen tuomio voidaan panna täytäntöön välittömästi, ja velkoja voi toimittaa sen ulosmittauksen kohteena olevalle taholle. Käräjäoikeus ei huolehdi tuomion täytäntöönpanosta, vaan velkojan on itse otettava yhteyttä vastaajiin ja ulosottovirastoon.

Suullisesti tai kirjallisesti

Vastaajalla, jota vastaan on annettu yksipuolinen tuomio, on oikeus valittaa tuomiosta 30 päivän kuluessa sen vastaanottamisesta. Tätä menettelyä kutsutaan takaisinsaanniksi.

Jos vastaaja esittää vastineensa (vastauksen) ja vastustaa kanteen nostamista, asian käsittelyä jatketaan joko kirjallisesti tai suullisesti. Valmistelussa tarkastellaan osapuolten vaatimuksia ja niiden perusteita, eli sitä, mistä osapuolet ovat eri mieltä, mitä todisteita esitetään ja mitä kullakin todisteella todistetaan sekä sitä, onko sovintoon mahdollisuus.

Kirjallisessa valmistelussa käräjäoikeus voi pyytää asianosaista toimittamaan käräjäoikeudelle kirjallisen lausunnon tietystä asiasta. Joissakin tapauksissa jopa riitainen asia voidaan ratkaista heti kirjallisen valmistelun jälkeen. Tämä edellyttää, että osapuolet suostuvat tähän ja että pääkäsittelyn järjestäminen on ilmeisen tarpeetonta. Syynä voi olla esimerkiksi se, että tapauksen todistajia ei kuulla.

Suullinen valmistelu tapahtuu erityisessä valmistelussa, johon riidan osapuolet kutsutaan. Valmistelussa tutkitaan ne tosiseikat, joista riidan osapuolet ovat eri mieltä. Lisäksi tutkitaan mahdollisuutta ratkaista asia sovittelussa.

Jos sovittelussa päästään sovintoon, käräjäoikeus vahvistaa sovinnon, ja asia on lopullisesti ratkaistu. Jos sovintoon ei päästä, suullinen valmistelu lopetetaan ja asia siirretään pääkäsittelyyn.

Huolellinen valmistautuminen kannattaa

Osapuolten on valmistauduttava valmisteluun perusteellisesti. Heillä on oltava mukanaan kaikki tarvitsemansa kirjalliset todisteet. Heidän olisi myös tiedettävä, keitä he haluavat kuulla todistajina ja todistajien yhteystiedot.

Valmistelevassa kuulemisessa esitetyt kysymykset voivat olla hyvin yksityiskohtaisia, ja osapuolten olisi pystyttävä vastaamaan niihin. Jos oikeudenkäyntiä joudutaan lykkäämään osapuolen laiminlyönnin vuoksi, hänet voidaan velvoittaa korvaamaan lykkäyksestä aiheutuneet kulut.

Suullinen valmistelu voidaan järjestää myös puhelimitse esimerkiksi silloin, kun osapuolet asuvat kaukana tuomioistuimesta.

Joissakin tapauksissa suullinen valmistelu voidaan myös jättää pois ja siirtää asia pääkäsittelyyn heti kirjallisen valmistelun jälkeen.

3. Pääkäsittely

Yksinkertaisissa tapauksissa pääkäsittely voidaan pitää heti valmistelun jälkeen. Monimutkaisemmissa tapauksissa, joissa on todistajia, pääkäsittely pidetään erikseen sovittavana ajankohtana.

Puheenjohtaja esittelee ensin valmistelun yhteenvedon ja osapuolten lausumat. Tämän jälkeen kantajan ja vastaajan on perusteltava vaatimuksensa yksityiskohtaisemmin. Tämän jälkeen kirjalliset todisteet tutkitaan ja todistajia kuullaan. Pääkäsittely päättyy osapuolten lopullisiin lausumiin, joissa ne esittävät näkemyksensä siitä, miten asia olisi ratkaistava.

Osapuolten on myös valmistauduttava huolellisesti pääkäsittelyyn. On tärkeää, että kaikki asian kannalta olennainen on katettu. Pääkäsittelyssä ei voida enää esittää uusia tosiseikkoja tai todisteita, joita ei ole esitetty valmisteluvaiheessa, ellei niiden esittämiselle ole pätevää syytä. Pääkäsittelyä voidaan lykätä vain, jos siihen on jokin syy.

Yleensä valmistelun suorittanut tuomari johtaa pääkäsittelyä ja ratkaisee asian yksin. Tarvittaessa pääkäsittely voidaan järjestää kolmen tuomarin kokoonpanossa.

4. Tuomio

Siviiliasiassa päätös annetaan yleensä myöhemmin kirjaamossa, jossa asianosaiset voivat tutustua päätökseen. Päätös voidaan pyynnöstä lähettää osapuolille esimerkiksi sähköpostitse. Päätöstä kutsutaan tuomioksi.

Päätökseen tyytymätön voi hakea muutosta käräjäoikeuden tuomiosta muutoksenhakutuomioistuimelta päätökseen liitettyjen ohjeiden mukaisesti.

Jos päätökseen ei haeta muutosta määräajassa, siitä tulee lopullinen.

Käräjäoikeus ei pane päätöstä täytäntöön, vaan asianosaisen on otettava yhteyttä toiseen asianosaiseen tai täytäntöönpanoviranomaiseen.

Asian julistaminen kiireelliseksi

Asianosainen voi hakea käräjäoikeudelta kiireellisyyden toteamista. Tapaus voidaan julistaa kiireelliseksi vain poikkeustapauksissa, joihin on olemassa poikkeukselliset ja pakottavat syyt. Kiireelliseksi julistamisesta päätettäessä otetaan huomioon muun muassa asian käsittelyn kesto, asian luonne ja sen merkitys asianosaiselle.

Osapuolen on esitettävä kirjallinen pyyntö, jossa esitetään olosuhteet, joihin kiireellisyyden toteamista koskeva pyyntö perustuu. Asian ratkaisee käräjäoikeuden tuomari. Käräjäoikeuden on käsiteltävä kiireelliseksi julistetut asiat ilman aiheetonta viivytystä ennen muita asioita.


Thomas Kankaanpää
osakas

Löydät toimipisteidemme yhteystiedot tämän sivun lopusta tai täältä.

Lue seuraavaksi: Tuomioistuinsovittelu – vaihtoehto perinteiselle oikeudenkäynnille
Lue seuraavaksi: Asuntokauppalaki vai maakaari

Kiinnostuitko? Lähetä viesti, otamme yhteyttä.
Yhteydenotto on maksuton.